1. Tungosta ja monipuolinen yleisö:Globe-teatteriin mahtui jopa 3 000 katsojaa, ja yleisö oli sekoitus ihmisiä kaikilta elämänaloilta – aatelisista ja varakkaista kauppiaista oppipoihiin, työmiehiin ja jopa taskuvarkaisiin. Tämä loi monipuolisen ja usein meteliä väkijoukon.
2. Vain seisomahuone:Suurin osa yleisöstä seisoi pihalla tai "kuoppa"-alueella lavan edessä. Tämä loi erittäin energisen ja vuorovaikutteisen ympäristön, jossa yleisö oli näyttelijöiden lähellä ja pystyi reagoimaan suoraan esitykseen.
3. Vilkas ilmapiiri:Ihmiset tulivat teatteriin viihteen lisäksi myös seurustelemaan ja nähdyksi. Yleisön jäsenet puhuivat usein, taputtavat, kiukuttivat ja olivat vuorovaikutuksessa toistensa ja esiintyjien kanssa.
4. Ei keinovalaistusta:Esitykset pidettiin päivänvalossa, yleensä noin klo 14 alkaen, luonnonvaloa hyödyntäen. Teatterissa ei käytetty keinovaloa, joten esitykset piti saada valmiiksi ennen iltahämärää.
5. Ulkoilmaympäristö:Globe-teatterissa oli ulkoilmasuunnittelu, jossa oli olkikatto. Tämä mahdollisti hyvän akustiikan ja ilmanvaihdon, mutta tarkoitti, että esitykset olivat sään armoilla, mukaan lukien sade, tuuli ja satunnaiset myrskyt.
6. Stagecraft ja erikoistehosteet:Globe Theatre tunnettiin vaikuttavista ja innovatiivisista näyttämöistään. Erikoistehosteita, kuten ansaovia, ukkoskoneita ja pyrotekniikkaa, käytettiin usein tehostamaan dramaattista tarinankerrontaa.
7. Vuorovaikutus näyttelijöiden kanssa:Näyttelijät astuivat joskus pois lavalta ja olivat yhteydessä yleisöön, mikä loi mukaansatempaavan ja intiimin teatterikokemuksen.
8. Erilaisia esityksiä:Näytelmien lisäksi Globe Theater isännöi myös muita viihdemuotoja, kuten akrobaattisia näytelmiä, jongleerausta, musiikkia ja tanssia, tarjoten monenlaisia makuja.
Kaiken kaikkiaan Shakespearen aikaisen Globe-teatterin ilmapiiriä leimaa yhteinen jännityksen, luovuuden ja energian tunne, joka toi yhteen kaikentaustaisia ihmisiä kokemaan elävän teatterin jännitystä ja tarinankerronnan voimaa.