Vieraantumisvaikutus (Verfremdungseffekt):Brecht pyrki luomaan kriittisen etäisyyden yleisön ja esityksen välille estääkseen heitä joutumasta emotionaalisesti mukaan ja rohkaistakseen analyyttisempään ja reflektiivisempään reaktioon. Mother Couragessa tämä saavutetaan tekniikoilla, kuten suoralla yleisölle osoitetulla puheella, toiminnan keskeyttämisellä lauluilla ja historiallisen ja sosiaalisen kontekstin tarjoavien kylttien tai projektioiden käytöllä.
Epälineaarinen kerronta:Eeppinen teatteri esittää usein pirstoutunutta tai epälineaarista kerrontaa irtautuen lineaarisesta juonirakenteesta. Mother Courage noudattaa tätä kaavaa hyppäämällä ajan ja tilan halki, kun se kehittyy useiden vuosien aikana ja kuvaa merkittäviä hetkiä 30-vuotisen sodan ajalta.
Episodinen rakenne:Näytelmä koostuu sarjasta itsenäisiä jaksoja, jotka keskittyvät Mother Couragen matkan eri puoliin ja laajempiin historiallisiin tapahtumiin. Nämä jaksot mahdollistavat hahmojen ja teemojen kattavamman tarkastelun säilyttäen samalla pirstoutumisen tunteen.
Brechtian laulut:Musiikki on olennainen osa eeppistä teatteria, ja Brecht sisälsi kappaleita, jotka palvelivat useita tehtäviä. Mother Couragessa lauluja käytetään kommentoimaan toimintaa, antamaan sosiaalista kommentointia ja etäisyyttä yleisöä lavalla tapahtuvista tapahtumista.
Historiallinen kontekstualisointi:Eeppisen teatterin tavoitteena on tarjota historiallinen ja poliittinen ymmärrys yhteiskunnasta, ja Mother Courage sijoittaa tarinansa 30-vuotisen sodan sisään. Näytelmä tutkii sodan vaikutuksia tavallisiin yksilöihin, erityisesti vaikeuksia ja moraalisia kompromisseja, joita äiti Courage ja hänen perheensä kohtaavat.
Brechtin eeppinen teatterityyli Mother Couragessa rohkaisee kriittistä sitoutumista näytelmän teemoihin ja sosiaalisiin kommentteihin, mikä saa yleisön analysoimaan tapahtumia ja hahmoja kriittisesti sen sijaan, että he vain keskittyisivät emotionaalisesti tarinaan.