Tässä on joitain keskeisiä eroja eeppisen teatterin ja perinteisen teatterin välillä:
* Rakenne: Perinteinen teatteri noudattaa tyypillisesti lineaarista kerrontarakennetta, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Eeppisessä teatterissa sitä vastoin käytetään usein epälineaarista rakennetta, jossa kohtaukset esitetään ei-kronologisessa järjestyksessä tai välissä on muita elementtejä, kuten kerrontaa tai kommentteja.
* Hahmot: Perinteisessä teatterissa on tyypillisesti monimutkaisia, hyvin kehittyneitä hahmoja, joihin yleisö voi samaistua. Eeppinen teatteri puolestaan esittää hahmot usein sosiaalisten ryhmien tai ideoiden tyypeinä tai edustajina.
* Asetus: Perinteinen teatteri tapahtuu tyypillisesti realistisessa ympäristössä, joka on suunniteltu luomaan katsojille uppoamisen tunne. Eeppisessä teatterissa sitä vastoin käytetään usein tyyliteltyjä tai abstrakteja asetuksia, jotka on suunniteltu kiinnittämään huomiota teatterin keinotekoisuuteen ja rohkaisemaan katsojia pohtimaan näytelmän sanomaa.
* Yleisön vuorovaikutus: Perinteiseen teatteriin ei tyypillisesti liity suoraa vuorovaikutusta näyttelijöiden ja yleisön välillä. Eeppinen teatteri puolestaan käyttää usein tekniikoita, kuten suoraa puhetta, neljännen seinän murtamista ja yleisön osallistumista luodakseen vuorovaikutuksen tunnetta ja haastaakseen perinteisen esiintyjän ja katsojan välisen suhteen.
* Tarkoitus: Perinteinen teatteri pyrkii tyypillisesti viihdyttämään yleisöä ja herättämään tunteita. Eeppinen teatteri puolestaan pyrkii kouluttamaan ja provosoimaan yleisöä, rohkaisemaan heitä ajattelemaan kriittisesti ympäröivää maailmaa ja ryhtymään toimiin yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Kaiken kaikkiaan eeppinen teatteri on erottuva teatterimuoto, joka tarjoaa erilaisen estetiikan ja lähestymistavan tarinankerrontaan kuin perinteinen teatteri. Se pyrkii saamaan yleisön henkisesti ja poliittisesti mukaan haastaen katsomaan kriittisesti näytelmässä esiteltyjä asioita ja pohtimaan omaa rooliaan yhteiskunnassa.