* Kreikkalainen teatteri sai alkunsa jumalalle Dionysokselle omistetuista uskonnollisista festivaaleista, joissa esitettiin varhaisia draaman muotoja, kuten dityrambeja ja satyyrinäytelmiä.
* Roomalainen teatteri kehittyi etruskien uskonnollisista seremonioista, ja siihen vaikutti voimakkaasti kreikkalainen teatteri.
* Intialaisen teatterin juuren uskotaan olevan muinaisissa uskonnollisissa rituaaleissa, ja sanskritin draamalla on läheiset siteet uskonnollisiin teksteihin, kuten vedoihin ja puranoihin.
* Aasialainen teatteri, joka sisältää monenlaisia perinteitä, sisältää usein elementtejä uskonnollisista uskomuksista ja rituaaleista, kuten japanilaisesta Noh- ja Kabuki-kielestä, kiinalaista oopperaa ja balilaisia tanssidraamoja.
2. Maskien käyttö:
* Kreikkalainen teatteri käytti naamioita edustamaan erilaisia hahmoja ja tunteita.
* Roomalainen teatteri peri kreikkalaisilta maskien käytön.
* Intialainen klassinen teatteri, kuten Kathakali, käyttää hienostuneita kasvonaamioita kuvaamaan erilaisia hahmoja ja tunteita.
* Aasialaiset teatteriperinteet, kuten japanilainen noh, kiinalainen ooppera ja balilaiset tanssidraamat, käyttävät myös näkyvästi naamioita.
3. Musiikin ja tanssin yhdistäminen:
* Kreikkalainen ja roomalainen teatteri sisälsi musiikkia ja tanssia esityksiinsä, usein olennaisina osana tarinankerrontaa.
* Intialainen teatteri, erityisesti klassiset muodot, kuten Kathakali ja Kuchipudi, korostaa musiikin, tanssin ja dialogin yhdistelmää.
* Aasialaiset teatteriperinteet, kuten kiinalainen ooppera, indonesialainen wayang kulit -varjonukketeatteri ja korealainen pansori, sisältävät myös musiikkia ja tanssia olennaisina elementteinä.
4. Taidokkaat puvut:
* Kreikkalainen teatteri käytti yksilöllisiä pukuja hahmojen erottamiseen, ja jotkut puvut symboloivat tiettyjä rooleja tai sosiaalista asemaa.
* Roomalainen teatteri noudatti samanlaisia sopimuksia monimutkaisilla puvuilla eri rooleihin.
* Intialaiset teatterimuodot, kuten Kathakali ja Bharatnatyam, ovat tunnettuja värikkäistä ja monimutkaisista puvuistaan.
* Monet aasialaiset teatteriperinteet, kuten japanilainen kyogen, kiinalainen ooppera ja thaimaalainen khon, käyttävät hienostuneita pukuja, jotka heijastavat hahmoja, tarinaa ja kulttuurista kontekstia.
5. Symboliset ja metaforiset elementit:
* Kreikkalainen teatteri käytti laajasti symboliikkaa ja metaforaa käyttämällä elementtejä, kuten naamioita, rekvisiitta ja maisemia, välittämään syvempiä merkityksiä.
* Roomalainen teatteri lainasi monia symbolisia elementtejä kreikkalaisesta teatterista.
* Intialainen teatteri käyttää usein symbolisia eleitä, liikkeitä ja näyttämöelementtejä välittämään monimutkaisia ideoita ja tunteita.
* Aasialaiset teatteriperinteet käyttävät usein symbolisia elementtejä, kuvia ja allegorioita välittääkseen kulttuurisia uskomuksia ja filosofisia käsitteitä.
Nämä yhteiset piirteet korostavat yhteyksiä ja vaikutteita kreikkalaisten, roomalaisten, intialaisten ja aasialaisten teatteriperinteiden välillä, esitellen rikasta kulttuurista monimuotoisuutta ja luovuutta, jotka ovat muokanneet teatteritaidetta eri alueilla.