1. Monipuolinen yleisö:
- Teatterit vetivät puoleensa ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, aina aatelisista tavallisiin. Istumajärjestyksen eri osat määrättiin sosiaalisen aseman perusteella.
2. Vilkas tunnelma:
- Teatterissakäynti oli usein yhteisöllinen tapahtuma. Tunnelma oli yleensä täynnä melua ja vilkasta puhetta ennen esityksen alkua.
3. Aktiivinen yleisön sitouttaminen:
- Toisin kuin nykyajan teatterikävijät, Elisabet- ja Jaakob-yleisö osallistui aktiivisesti esityksiin. He hurrasivat, kiukuttivat ja jopa kiukuttelivat näyttelijöitä lavalla.
4. Kehittyneet esitykset:
- Varsinkin Globe Theatre tunnettiin hienostuneista näyttämölaitteistaan, rekvisiitistä ja puvuistaan.
5. Sukupuoliroolit:
- Sukupuolirooleja valvottiin tiukasti, ja naiset rajoittivat suurelta osin esiintymästä lavalla ja vain tietyntyyppisten roolejen esittämisessä. Nuoret pojat ottivat yleensä naisrooleja.
6. Kieli ja ilmaisu:
- Elisabetin ja Jaakobin näytelmät tunnettiin laajasta kielenkäytöstään, metaforistaan ja sanaleikistään. Yleisön odotettiin arvostavan ja ymmärtävän näitä hienouksia.
7. Poliittiset alatekstit:
- Jotkut näytelmät sisälsivät viittauksia poliittisiin tapahtumiin tai satiiria nykyaikaisista henkilöistä. Yleisön käyttäytymiseen tällaisina hetkinä voivat vaikuttaa heidän poliittiset näkemyksensä.
8. Katsojien galleria:
- Korkeammissa gallerioissa katsojat keskustelivat usein, nauttivat ruokaa ja juomaa sekä olivat vuorovaikutuksessa keskenään.
9. Perusteet ja seisomatila:
- Alempi alue, joka tunnetaan nimellä "kuoppa" tai "piha", oli tyypillisesti vähemmän varakkaiden yleisöjen käytössä, joka seisoi koko esityksen ajan. He vaikuttivat osaltaan teatterin ylenpalttiseen ja kaoottiseen ilmapiiriin.
10. Kulttuuriset ja sosiaaliset kommentit:
- Näytelmät saattoivat käsitellä kiistanalaisia aiheita ja tarjota usein sosiaalisia kommentteja. Yleisön reaktio näihin teemoihin olisi vaihdellut heidän oman uskomuksensa ja sosiaalisen taustansa perusteella.
11. Suosionosoitukset ja paheksuminen:
- Yleisö ilmaisi hyväksyvänsä tai paheksuessaan kohtauksia ja esityksiä taputtamalla, huutamalla kommentteja ja ajoittain heittelemällä esineitä lavalle.
12. Yleisön osallistuminen:
- Joissakin tapauksissa näyttelijät puhuivat suoraan yleisölle tai pyysivät heidän panoksensa, mikä johti interaktiivisempaan teatterimuotoon.
On syytä huomata, että vaikka tiettyjä käyttäytymismalleja pidettiin aikanaan hyväksyttävinä tai ei-toivottuina, kulttuuriset käsitykset ovat muuttuneet merkittävästi sen jälkeen, ja jotkin odotetuista käytöksistä eivät välttämättä vastaa nykyajan teatterietiketin standardeja.