1. Silloittavat kohtaukset :Kuoro esiintyy jokaisen näytöksen ja kohtauksen välissä tekemällä yhteenvedon siitä, mitä on tapahtunut ja asettaen alustan tulevalle. Näin kuoro varmistaa sujuvan siirtymisen tapahtumien välillä ja auttaa yleisöä ymmärtämään tarinan jatkuvuuden.
2. Toimenpiteen pohdiskelu :Kuoro pysähtyy usein kommentoimaan yleisön silmien edessä avautuvien tapahtumien merkitystä. Heidän havainnot ovat filosofisia ja korostavat Faustuksen valintojen moraalisia opetuksia ja laajempia seurauksia.
3. Teemat :Kuoro korostaa näytelmän keskeisiä teemoja. Näitä teemoja ovat tiedon etsimisen seuraukset inhimillisten rajojen yli, vallan houkuttelevuus ja sen turmeltava vaikutus sekä ikuinen hyvän ja pahan välinen taistelu.
4. Hahmotiedot :Kuoro tarjoaa lisätietoa hahmojen motiiveista, toiveista ja ajatuksista. Ne tarjoavat näkökulmia, jotka auttavat yleisöä ymmärtämään paremmin Faustuksen ja hänen seuralaistensa monimutkaisen luonteen.
5. Yleisöyhteys :Kuoro puhuu suoraan yleisölle, vetää heidät mukaan tarinaan ja varmistaa heidän sitoutumisensa. Suoran puheen käyttö luo läheisyyden tunteen näytelmän ja yleisön välille.
6. Allegoriset elementit :Kuoro vetää yhteyksiä näytelmän tapahtumien ja allegoristen tulkintojen välille. Tämä lisää tarinaan syvemmän kerroksen symboliikkaa ja kutsuu katsojan pohtimaan Faustuksen matkan universaalia merkitystä.
7. Kommentoi yhteiskuntaa :Kuoro pohtii näytelmän merkitystä nyky-yhteiskunnalle. He arvostelevat ihmisten ahneutta, tiedonhalua ja moraalisia puutteita, jotka johtavat yksilöitä vaarallisille poluille.
Käyttämällä kuoroa Christopher Marlowe lisää näytelmään hienostuneisuutta ja ohjaa katsojia tohtori Faustuksen moraalisten ja filosofisten monimutkaisten asioiden läpi. Kuoro toimii ajattelevana tarkkailijana, joka kutsuu pohtimaan ja analysoimaan ja rikastuttaa siten teatterikokemusta.