Näyttelimistyylit vaihtelevat suuresti, ja niihin vaikuttavat monet tekijät, kuten näyttelijän koulutus, henkilökohtaiset mieltymykset, roolin vaatimukset, historiallinen ajanjakso ja tuotannon taiteellinen kokonaisnäkemys. Joitakin yleisiä näyttelijätyylejä ovat:
- Realismi: Tällä tyylillä pyritään luomaan uskottava ja autenttinen kuvaus hahmoista ja tilanteista. Näyttelijät pyrkivät edustamaan todenmukaista käyttäytymistä, tunteita ja vuorovaikutusta hyödyntäen naturalistisia tekniikoita, jotta esitykset tuntuvat spontaaneilta ja käsikirjoittamattomilta.
- Toimintamenetelmä: Venäläisen näyttelijän ja opettajan Konstantin Stanislavskin kehittämä Method Acting korostaa näyttelijän emotionaalista yhteyttä hahmoon. Näyttelijät analysoivat syvästi hahmon psykologiaa ja motiiveja, ammentaakseen omia tunteitaan ja kokemuksiaan luodakseen todella mukaansatempaavan ja uskottavan esityksen.
- Klassinen näytteleminen: Klassinen näytteleminen juontaa juurensa antiikin Kreikan ja Rooman teatterin perinteisiin, erityisesti Shakespearen kaltaisten näytelmäkirjailijoiden teoksiin. Näyttelijät käyttävät muodollista, tyyliteltyä puhetta, eleitä ja liikkeitä välittääkseen tekstin merkityksen. Tämä tyyli sisältää usein korostettua kieltä ja teatteria.
- Brechtiläinen näyttelijä: Saksalaisen näytelmäkirjailijan ja teatterinharjoittajan Bertolt Brechtin kehittämä Brechtian Acting pyrkii luomaan kriittisen etäisyyden katsojan ja esityksen välille. Näyttelijät käyttävät harkittuja tekniikoita, kuten neljännen seinän murtamista ja vieraantumisefektejä, rohkaistakseen katsojia analysoimaan ja kyseenalaistamaan näytelmän sosiaalisia ja poliittisia puolia.
- Commedia dell'Arte: 1500-luvun italialaisesta teatterista peräisin oleva Commedia dell'Arte on komediallinen näyttelemistyyli, jolle on ominaista liioitellut eleet, ilmeet ja fyysinen komedia. Näyttelijät esittävät hahmoja erilaisilla naamioilla, puvuilla ja persoonallisuuksilla.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, ja näyttelijätyylien muunnelmia ja yhdistelmiä on paljon enemmän. Jokaisella tyylillä on omat vahvuutensa ja sopivuutensa erilaisiin rooleihin, näytelmiin ja teatterikonteksteihin. Näyttelijät yhdistävät usein elementtejä eri tyyleistä luodakseen ainutlaatuisen tapansa luoda ikimuistoisia esityksiä.