1. Pimeä ja synkkä ympäristö :Näytelmä sijoittuu Salemiin, puritaaniseen kylään, jota pimeys kummittelee sekä vertauskuvallisesti että kirjaimellisesti. Asetusta kuvataan termeillä "musta", "varjot" ja "pimeys". Tämä visuaalinen kuva herättää mysteerin ja ennakkoaavistuksen tunteen.
2. Ennakoiva metsä :Näytelmän keskeiset tapahtumat tapahtuvat metsässä, paikassa, joka on perinteisesti liitetty noituuteen ja pahaan. Metsää kuvataan "mustaksi kuoppaksi" ja "kattilaksi", mikä luo hämmentävän ilmapiirin, joka korostaa ristiriitaa hahmojen uskomusten ja heidän kohtaaman todellisuuden välillä.
3. Spektriläsnäolo :Metsä edustaa villejä ja kesymättömiä voimia, jotka ovat puritaanien jäykän yhteiskunnan alla. Maininta "spektrimuodoista" ja "kuiskaavista äänistä" lisää aavemaisen elementin, mikä viittaa näkymättömiin voimiin, jotka manipuloivat hahmojen kohtaloita.
4. Tulen aihe :Näytelmän pahaenteistä tunnelmaa vahvistavat entisestään tulen kuvat. Abigail Williamsia halujensa ohjaamana kuvataan "palona" Salemin pinnan alla. Tämä kuva ei vain ennakoi noitaoikeudenkäyntejä, vaan myös vihjaa haihtuvia tunteita ja tuhoisia impulsseja, jotka piilevät yhteisön seesteisen julkisivun alla.
5. Eristyminen ja klaustrofobia :Salem on kuvattu saaristoyhteisönä, joka on erillään muusta maailmasta. Tämä luo eristäytymisen ja klaustrofobian tunteen, mikä lisää epäluuloa, pelkoa ja syntipukkien tarvetta. Kylä on mikrokosmos laajemmasta yhteiskunnallisesta epäsopivuuden pelosta ja hallinnan halusta.
Hyödyntämällä taitavasti näitä asetelmia, Arthur Miller rakentaa kummittelevan tunnelman, joka korostaa näytelmän keskeisiä teemoja hysteriaa, syyllisyyttä ja kostoa. Ahdistava ympäristö heijastaa hahmojen sisäistä myllerrystä ja heijastaa heidän kahtia jakautuneita sielujaan, kun he kamppailevat tekojensa seurausten ja puritaanisen ortodoksisuuden peräänantamattoman otteen kanssa.