1. Apartheid ja rotujen eriarvoisuus: Varttuessaan Etelä-Afrikassa apartheid-aikakauden aikana Fugard näki omakohtaisesti sortavaa järjestelmää ja sen vaikutuksia mustien eteläafrikkalaisten elämään. Hän tuo tämän näkökulman "Boesmanille ja Lenalle" tutkien rotuerottelun ja taloudellisen eriarvoisuuden ankaria todellisuuksia. Näytelmä kuvaa apartheidin "värillisiksi" luokiteltujen nimihahmojen kamppailua, kun he kamppailevat köyhyyden, työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kanssa.
2. Yhteiskunnallisten asioiden risteys: Fugardin kokemukset antoivat hänelle mahdollisuuden tutkia rodun, luokan ja sukupuolen risteyksiä. Teoksessa "Boesman ja Lena" hän kuvaa työväenluokan elämää keskittyen Lenan ahdinkoon, joka kohtaa lisävaikeuksia naisena patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Näytelmä valaisee monimutkaisia sosiaalisia ja taloudellisia esteitä, joita heikommassa asemassa olevat ihmiset kohtaavat, ja korostaa eroa etuoikeutettujen ja syrjäytyneiden välillä.
3. Empatiaa äänioikeutetuille: Fugardin ymmärrys syrjäytyneiden yhteisöjen elämästä tulee hänen omista kokemuksistaan Port Elizabethissa, kaupungissa, jota usein leimaa köyhyys ja eriytyminen. Hän tuo empatian ja myötätunnon tunteen kuvaamaan Boesmania ja Lenaa, kahta persoonaa, jotka ovat kestäviä vaikeista olosuhteistaan huolimatta. Näytelmä haastaa katsojan kohtaamaan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden sekä pohtimaan sortojärjestelmiin joutuneiden inhimillisyyttä ja arvokkuutta.
4. Symboliikka: Fugardin tausta teatterissa antaa hänelle mahdollisuuden käyttää symboliikkaa ja allegoriaa tehokkaasti näytelmissään. "Boesmanin ja Lenan" päähenkilöiden matka edustaa syrjäytyneiden yksilöiden suurempia kamppailuja, jotka navigoivat rodullisesti jakautuneessa yhteiskunnassa. Hahmon kohtaaminen nuoren tytön kanssa nimeltä "Outa" toimii myös toivon ja sitkeyden symbolina vastoinkäymisten keskellä.
5. Poliittinen kommentti: Fugardin näytelmiä pidetään usein poliittisena kommentointina, joka ilmaisee hänen kritiikkiään apartheid-hallintoa ja sen vaikutuksia Etelä-Afrikan yhteiskuntaan kohtaan. "Boesman ja Lena" sisältää vahvan poliittisen viestin apartheidin epäinhimillisistä vaikutuksista ja yhteiskunnallisen muutoksen kiireellisestä tarpeesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Athol Fugardin tausta ja henkilökohtaiset kokemukset Etelä-Afrikasta apartheid-aikakauden aikana vaikuttavat syvästi hänen näytelmänsä "Boesman ja Lena" teemoihin, hahmoihin ja kontekstiin. Hänen näkemyksensä rotujen eriarvoisuudesta, luokkataisteluista ja syrjäytyneiden yhteisöjen ahdingosta muokkaavat näytelmän kertomusta ja tekevät siitä voimakkaan kommentin Etelä-Afrikan sosiaalisista ja poliittisista realiteeteista tuon ajan.