1. Upstage ja Downstage :
- Termejä "ylälava" ja "alalava" käytetään kuvaamaan näyttelijöiden ja esineiden suhteita lavalla.
- Ylälava on yleisöstä kauimpana oleva alue, tyypillisesti lavan takaosassa.
- Alalava on yleisöä lähinnä oleva alue, tyypillisesti näyttämön etuosassa.
2. Keskivaihe :
- Keskilava on lavan keskipiste, yhtä kaukana vasemmasta ja oikeasta reunasta.
3. Vasen ja oikea vaihe :
- Vasen ja oikea näyttämö viittaavat lavan molemmin puolin oleviin alueisiin katsojaa kohti.
4. Diagonaalinen lavastus :
- Näyttelijät tai esineet voidaan sijoittaa vinottain näyttämön poikki dynaamisen liikkeen ja visuaalisen kiinnostuksen luomiseksi.
5. Syvyys :
- Lavastus ottaa huomioon näyttämön syvyyden luodakseen kerroksia ja tilasuhteita.
- Ylälavalle sijoitetut elementit saattavat näkyä kauempana, kun taas lavan alapuolella olevat elementit näkyvät lähempänä yleisöä.
6. Visuaalinen kokoonpano :
- Näyttelijöiden ja esineiden asettelun lavalla tulee luoda visuaalisesti miellyttävä kokonaisuus.
- Lavastus ottaa huomioon sellaiset tekijät kuin symmetria, epäsymmetria, tasapaino ja ryhmittely.
7. Estäminen ja liikkuminen :
- Lavastus sisältää myös näyttelijöiden liikkeen suunnittelua lavalla, sovittamista käsikirjoitukseen, koreografiaan ja kokonaistarinaan.
8. Suhde ja vuorovaikutus :
- Lavastus ottaa huomioon hahmojen väliset tilasuhteet ja varmistaa, että he voivat olla vuorovaikutuksessa tehokkaasti.
9. Näkölinjat ja esteet :
- Lavastus huomioi yleisön näkölinjat ja varmistaa, että kaikki elementit lavalla ovat näkyvissä esteettä.
10. Realismi ja symbolismi :
- Lavastuslla voidaan luoda realistisia kohtauksia tai välittää symbolisia merkityksiä näyttelijöiden ja esineiden sijoittelun kautta.
Suunnittelemalla ja toteuttamalla tehokkaan lavastustoiminnan ohjaajat, suunnittelijat ja näyttelijät voivat luoda mukaansatempaavia visuaalisia kertomuksia ja parantaa yleisön yleistä teatterikokemusta.