Avaamisen tärkeys:
1. Hahmojen esittely: Ensimmäiset rivit esittelevät näytelmän päähenkilön, herttua Orsinon, ja esittelevät hänen kaksi toveriaan. Tämä välitön esittely antaa yleisölle välähdyksen hahmojen persoonallisuuksiin ja suhteisiin.
2. Rakkauden teema: Orsinon intohimoinen puhe hänen onnettomasta rakkaudestaan kreivitär Oliviaa kohtaan luo pohjan yhdelle näytelmän keskeisistä teemoista – rakkauden monimutkaisuudesta ja järjettömyydestä. Yleisö tutustuu ajatukseen, että rakkaus voi olla sekä järjetöntä että kaiken kuluttavaa.
3. sarjakuva: Sir Andrew Aguecheekin ja Sir Toby Belchin läsnäolo lisää näytelmään komediaa alusta alkaen. Heidän kevytmielinen luonne ja nokkela pilailu luovat kevyen kontrastin Orsinon ja Olivian väliselle romanttiselle jännitteelle.
4. Kieli ja sanantoisto: Shakespearen tavaramerkkien kaunopuheisen kielen ja sanaleikin käyttö käy ilmi avausriveistä. Orsinon runolliset ilmaisut ja metaforat esittelevät hänen kaunopuheista puhettaan ja asettavat kielelle korkean tason koko näytelmän ajan.
5. Ennakkokuva: Avauskohtauksessa on myös hienovaraisia vihjeitä ja ennakointia tulevista tapahtumista. Orsinon kaipuu Oliviaan ja Sir Andrew'n läsnäolo viittaavat mahdollisiin romanttisiin sotkuihin ja konflikteihin, jotka avautuvat juonen edetessä.
6. Sävy ja tunnelma: Orsinon onnettoman rakkauden asettama synkkä ja melankolinen sävy vahvistaa näytelmän kokonaistunnelmaa. Tätä sävyä tasapainottavat Sir Andrew'n ja Sir Tobyn tarjoamat komedialliset välipalat, jotka vihjaavat näytelmän kaksoisluonteesta – sekoitus romantiikkaa, komediaa ja erehtyneitä identiteettejä.
Kaiken kaikkiaan kahdestoista yön avauskohtaus on ratkaisevan tärkeä näytelmän teemojen perustamisessa, hahmojen esittelyssä ja katsojaa odottavien monimutkaisten juonen ja komedian elementtien vihjailussa.