* Kuvat: Shakespeare luo kuvien avulla elävän kuvan näytelmiensä paikasta, hahmoista ja tapahtumista. Tämä auttaa upottamaan yleisön näytelmän maailmaan ja saamaan heidät tuntemaan olevansa siellä.
* Kunnollinen kieli: Shakespeare käyttää kuvaannollista kieltä, kuten metaforia, vertauksia ja personifikaatiota, lisätäkseen näytelmiinsä syvyyttä ja merkitystä. Tämä auttaa tekemään näytelmistä mieleenpainuvampia ja pitämään yleisön kiinnostuneina.
* Retoriikka: Shakespeare käyttää retoriikkaa tai suostuttelun taitoa tehdäkseen hahmoistaan vakuuttavampia ja luodakseen kiireellisyyden tai jännityksen tunteen. Tämä auttaa pitämään yleisön paikoillaan ja saamaan heidät välittämään siitä, mitä hahmoille tapahtuu.
* Karakterisointi: Shakespeare luo monimutkaisia ja hyvin kehittyneitä hahmoja, joihin yleisö voi samaistua ja tuntea empatiaa. Tämä auttaa tekemään näytelmistä tunneperäisempiä ja saamaan yleisön panostamaan enemmän tarinaan.
* Juoni: Shakespearen näytelmät ovat täynnä käänteitä, jotka saavat yleisön arvailemaan. Tämä auttaa luomaan jännityksen tunteen ja pitämään yleisön kiinnostuneina.
* Teemat: Shakespearen näytelmissä tutkitaan monia yleismaailmallisia teemoja, kuten rakkaus, menetys, valta ja kunnianhimo. Tämä auttaa tekemään näytelmistä kiinnostavia monenlaisille ihmisille ja varmistamaan, että ne pysyvät ajattomina.
Näitä tekniikoita käyttämällä Shakespeare pystyy luomaan näytelmiä, jotka ovat sekä viihdyttäviä että ajatuksia herättäviä. Hänen näytelmänsä ovat kestäneet ajan kokeen, ja yleisö nauttii niistä edelleen ympäri maailmaa.