1800-luvulla musiikkiteatteri jatkoi kehitystään ja laajenemistaan suosittujen muotojen, kuten operetin, vaudevillen ja musiikkihallin, nousun myötä. Näissä genreissä oli komedia- ja satiirisia esityksiä, jotka sisälsivät musiikkia ja tanssia.
1900-luvun alussa musiikkiteatteri otti kehittyneemmän käänteen "kirjamusikaalien" ilmaantumisen myötä, mikä painotti enemmän tarinankerrontaa ja hahmojen kehitystä. Ohjelmat, kuten "Show Boat" (1927), "Oklahoma!" (1943) ja "My Fair Lady" (1956) pidetään maamerkeinä musiikkiteatterin kehityksessä.
Musiikkiteatterin kulta-aikana pidetään yleensä ajanjaksoa 1940-luvulta 1960-luvulle, jolloin Broadway-musikaalit saavuttivat suosion ja kriitikoiden suosion uusiin korkeuksiin. Tänä aikana tuotettiin ikonisia musikaaleja, kuten "West Side Story" (1957), "The Sound of Music" (1965) ja "Cabaret" (1966).
Seuraavina vuosikymmeninä musiikkiteatteri jatkoi kehitystään ja mukautumistaan sisällyttäen elementtejä muista genreistä, kuten rockista, popista ja elektronisesta musiikista. Esitykset, kuten "A Chorus Line" (1975), "Dreamgirls" (1981) ja "Hamilton" (2015), edustavat joitain innovatiivisia ja uraauurtavia musikaaleja, jotka on tuotettu viime aikoina.
Nykyään musiikkiteatteri on edelleen tärkeä ja jatkuvasti muuttuva taidemuoto, ja uusia esityksiä ja tuotantoja ilmaantuu joka vuosi ympäri maailmaa.