Cagen näyttelemistyyliä kuvataan usein "yli-toivotuksi" tai "hammyksi". Hänet tunnetaan liioitelluista ilmeistään, loistokkaista eleistään ja kohonneesta emotionaalisuudestaan. Jotkut kriitikot pitävät tätä tyyliä viihdyttävänä ja mukaansatempaavana, kun taas toisten mielestä se on häiritsevää ja koomista.
Cagea on myös kritisoitu johdonmukaisuuden puutteesta. Hän on antanut joitain kriitikoiden ylistämiä esityksiä, kuten elokuvassa "Leaving Las Vegas" (1995), josta hän voitti parhaan miespääosan Oscar-palkinnon, ja "Adaptation" (2002). Hän on kuitenkin näytellyt myös joissakin laajalti panostetuissa elokuvissa, kuten "The Wicker Man" (2006) ja "Ghost Rider" (2007).
Kritiikasta huolimatta Cage on jatkanut tasaista työtään elokuvateollisuudessa. Hän on esiintynyt yli 100 elokuvassa ja hänestä on tullut yksi Hollywoodin tunnetuimmista näyttelijöistä. Rakastatpa häntä tai vihaat häntä, Nicolas Cage on ainutlaatuinen ja unohtumaton näyttelijä.
Lopuksi totean, että Nicolas Cagen näytteleminen on henkilökohtaisen maun asia. Jotkut ihmiset voivat nauttia hänen ylivoimaisesta tyylistään, kun taas toiset saattavat pitää sitä liian häiritsevänä tai sarjakuvana. Yksittäinen katsoja voi viime kädessä päättää, nauttiiko hän Nicolas Cagen näyttelemisestä vai ei.