1. Valtuuskunnan johtaja ja asianajaja: Gorham toimi perustuslaillisen valmistelukunnan puheenjohtajana. Hänen roolinsa tässä tehtävässä oli merkittävä. Hän johti keskusteluja, piti yllä järjestystä ja toimi sovittelijana erimielisyyksien aikana. Tämä johtajarooli antoi hänelle mahdollisuuden vaikuttaa vuosikongressin suuntaan ja ohjata keskusteluja kohti kompromisseja.
2. Yksityiskohtaisen komitean vaikutusvaltainen jäsen: Gorham oli yksityiskohtakomitean jäsen, jonka tehtävänä oli muuttaa koko komitean ehdottama perustuslain pääpiirteet yksityiskohtaisemmaksi luonnokseksi. Tällä komitealla oli ratkaiseva rooli asiakirjan muotoilussa, ja Gorhamin panos epäilemättä muokkasi lopullista tekstiä.
3. Vahvan kansallisen hallituksen kannattaja: Gorham oli vahvan voimakkaan kansallisen hallituksen puolestapuhuja. Hän uskoi, että Konfederaation artiklat olivat luoneet heikon ja tehottoman keskushallinnon ja että vahvempi liittohallitus oli välttämätöntä kansakunnan vakauden ja vaurauden kannalta. Hän puolusti aktiivisesti kansallisen hallituksen valtuuksien lisäämistä koko konventin ajan.
4. Kompromissi ja neuvottelut: Perustuslakisopimus oli täynnä erimielisyyksiä. Gorham osoitti poliittista taitoaan etsimällä kompromisseja ja sovittelemalla eri ryhmittymien välillä. Hän auttoi kuromaan umpeen kuiluja ja rakentamaan yksimielisyyttä, mikä viime kädessä auttoi asiakirjan onnistuneeseen valmistumiseen.
5. Perustuslain mestari: Gorhamista tuli vahva perustuslain puolestapuhuja sen laatimisen jälkeen. Hän kampanjoi sen ratifioinnin puolesta Massachusettsissa, ja hänellä oli ratkaiseva rooli sen hyväksymisessä tuossa tärkeässä osavaltiossa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Nathaniel Gorham ei ehkä ollutkaan perustuslain ensisijainen kirjoittaja, hänellä oli ratkaiseva rooli sen laadinnassa ja ratifioinnissa. Hänen johtajuutensa, edunvalvontansa ja neuvottelutaitonsa vaikuttivat merkittävästi tämän maamerkkiasiakirjan luomiseen.