1. Kaatuminen maahan :Näyttelijät yksinkertaisesti putosivat maahan ja pysyivät liikkumattomina, teeskennellen kuolleita. Tätä käytettiin usein hahmoille, jotka kuolivat äkillisesti tai odottamatta.
2. Makuutasolla :Näyttelijät makaavat lavalla, joskus peittäen itsensä viitalla tai muulla rekvisiitillä. Tätä käytettiin usein hahmoille, jotka kuolivat hitaasti, jolloin he pystyivät pitämään viimeisen monologin tai sananvaihdon.
3. Erikoistehosteiden käyttäminen :Näyttelijät saattavat käyttää erikoistehosteita luodakseen illuusion kuolemasta. Tämä voi sisältää väärennetyn veren, aseita tai myrkkyjä edustavien rekvisiittajen käyttämisen tai jopa näyttelijöiden käyttämisen naamioissa tai pukuissa, jotka saivat heistä näyttämään мертвый.
4. Kuoleman teeskenteleminen :Näyttelijät saattavat teeskennellä kuolleita ollessaan vielä elossa. Tätä käytettiin usein komediatarkoituksiin tai jännityksen luomiseen kohtauksessa. Hahmo voi esimerkiksi teeskennellä kuollutta huijatakseen toista hahmoa tai paetakseen vaikeaa tilannetta.
Menetelmän valinta riippui tietystä kohtauksesta ja halutusta dramaattisesta tehosteesta. Shakespearen näytelmissä esiintyi usein äkillisiä ja odottamattomia kuolemantapauksia, jotka vaativat näyttelijöiden kykyä kuvata kuolemaa vakuuttavasti erilaisissa tilanteissa.