Argumentit puhumiselle Shakespearen näytelmissä brittiläisellä aksentilla:
* Aitous:Shakespeare oli brittiläinen kirjailija, ja hänen näytelmänsä kirjoitettiin englanniksi, sillä sitä puhuttiin Englannissa hänen aikanaan. Näytelmien puhuminen brittiläisellä aksentilla voi auttaa säilyttämään kielen autenttisuuden ja teosten kulttuurikontekstin.
* Selkeys:Jotkut väittävät, että brittiläinen aksentti voi auttaa parantamaan kielen selkeyttä, erityisesti englannin äidinkielenään puhuville. Tiettyjen sanojen ja lauseiden ääntäminen voi olla helpompi ymmärtää, kun ne puhutaan brittiläisellä aksentilla.
* Perinne:Monet Shakespeare-näyttelijät ovat perinteisesti käyttäneet brittiläistä aksenttia näytelmiä esittäessään. Tämä perinne voi auttaa luomaan tunnetta jatkuvuudesta ja teosten kunnioittamisesta.
Argumentit sitä vastaan, että Shakespearen näytelmiä puhutaan brittiläisellä aksentilla:
* Saavutamattomuus:Jotkut väittävät, että brittiläinen aksentti voi tehdä Shakespearen näytelmistä vähemmän saatavilla yleisölle, joka ei tunne aksenttia. Tämä voi olla erityisen totta kansainväliselle yleisölle tai yleisölle, joka ei puhu äidinkielenään englantia.
* Keinotekoisuus:Jotkut väittävät, että brittiläisen aksentin käyttäminen Shakespearen rooleissa voi luoda keinotekoisen tai vaikutelman tunteen. Se voi etäännyttää yleisön hahmoista ja vaikeuttaa yhteyden saamista näytelmien tunteisiin ja teemoihin.
* Modernisointi:Toiset väittävät, että Shakespearen näytelmiä tulisi nykyaikaistaa ja esittää tavalla, joka on relevanttia nykyyleisölle. Tähän voi sisältyä erilaisten aksenttien, pukujen ja lavastustekniikoiden käyttäminen, jotta näytelmistä saadaan helpommin saavutettavia ja kiinnostavia.
Viime kädessä päätös siitä, puhuako Shakespearen näytelmiä brittiläisellä aksentilla vai ei, on henkilökohtaisten mieltymysten ja taiteellisen tulkinnan asia. Asian molemmin puolin on esitettävä päteviä perusteluja.