1. Klassiset teemat ja hahmot :Shakespearen näytelmät saavat usein inspiraatiota klassisesta kirjallisuudesta, mytologiasta ja historiasta. Hän yhdistää hahmoja, tarinoita ja teemoja kreikkalaisesta ja roomalaisesta kirjallisuudesta, kuten "Julius Caesar", "Antony ja Cleopatra" ja "The Taming of the Shrew".
2. Humanismi :Renessanssin inhimillisen potentiaalin, yksilöllisyyden ja tiedon tavoittelun korostus näkyy Shakespearen hahmokuvauksessa. Hänen teoksensa tutkivat monimutkaisia inhimillisiä tunteita, motivaatioita ja sisäisiä ristiriitoja syventyen inhimillisen kokemuksen syvyyksiin.
3. Rakkauden tutkiminen :Renessanssi herätti kiinnostuksen hovirakkauden käsitettä ja idealisoituja suhteita kohtaan. Shakespearen näytelmissä tutkitaan rakkauden eri puolia romanttisesta ihastuksesta traagiseen intohimoon, mikä heijastaa renessanssin kiehtovuutta aiheeseen.
4. Perisimilitude hahmojen kuvaamisessa :Renessanssin keskittyminen realismiin ja todenmukaiseen esitystapaan vaikuttivat Shakespearen hahmonkehitykseen. Hänen hahmonsa osoittavat psykologista monimutkaisuutta, puutteita ja syvyyttä, mikä tekee niistä suhteellisia ja uskottavia.
5. Kielen ja retoriikan käyttö :Shakespearen kielen taito on hänen teoksiensa tunnusmerkki. Renessanssin kaunopuheisuuden ja retoriikan korostus heijastuu hänen monimutkaisessa sanaleikkeessään, runollisessa kielessä ja retoristen välineiden, kuten metaforien, vertausten ja viittausten, käytössä.
6. Maalliset teemat :Renessanssin siirtyminen sekularismiin ja maallisten pyrkimysten arvostukseen heijastuu Shakespearen näytelmissä. Monet hänen teoksistaan tutkivat vallan, kunnianhimon, vaurauden ja sosiaalisten kysymysten teemoja, mikä kuvastaa renessanssin kiinnostusta maailmallisiin asioihin ja ihmisten pyrkimyksiin.
7. Paino ja teosten laaja levitys :Painokoneen keksiminen renessanssin aikana helpotti kirjallisuuden laajaa leviämistä. Tämä mahdollisti Shakespearen teosten tavoittaa laajemman yleisön, mukaan lukien tavalliset ihmiset, ja myötävaikutti renessanssin ideoiden ja arvojen leviämiseen.
Kaiken kaikkiaan renessanssilla oli syvällinen vaikutus William Shakespeareen, mikä muokkasi hänen taiteellista näkemystään, teemojaan, hahmojaan ja yleistä lähestymistapaa näytelmäkirjoitukseen, mikä teki hänestä yhden historian suurimmista näytelmäkirjoittajista.