Rikos:
* Ennakkosuunnittelu: Murhaa pidettiin kamalana rikoksena, varsinkin jos se oli harkittu. Itse teko nähtiin suorana hyökkäyksenä jumalallista järjestystä vastaan ja Jumalan ja Kuninkaan lain rikkomisena.
* Sosiaalinen asema: Sekä uhrin että tekijän sosiaalinen asema vaikutti merkittävästi rikoksen vakavuuteen. Korkeamman tason henkilön murhaamista pidettiin räikeämpänä rikoksena kuin heikomman aseman tappamista.
* Motivaatio: Myös murhan motiivi oli ratkaiseva tekijä. Intohimoisia rikoksia, kuten murhaa raivokohtauksessa, kohdeltiin usein lievemmin kuin kylmäverisiä tapoja henkilökohtaisen hyödyn vuoksi.
Rangaistus:
* Kuolema: Yleisin rangaistus murhasta oli kuolema, yleensä hirttämällä.
* Riitus: Tuomittu hirtettiin julkiseen hirsipuuhun, usein suuren joukon edessä. Tämä toimi pelotteena tulevaa rikollisuutta vastaan ja symbolisena muistutuksena lain rikkomisen seurauksista.
* Muut menetelmät: Joissakin tapauksissa saatetaan käyttää muita teloitusmuotoja, kuten polttaminen roviolla harhaoppisuuden tai maanpetoksesta tai korkean sosiaalisen aseman omaavien henkilöiden pään mestausta.
* Pako: Joissakin tapauksissa, olosuhteista ja tekijän sosiaalisesta asemasta riippuen, maanpako voisi olla vaihtoehtoinen rangaistus. Tämä sisälsi karkotuksen maasta, usein kaukaiseen ja vaaralliseen maahan.
* Kokeilu taistelulla: Vaikka oikeudenkäynti taisteluilla oli harvinaisempaa, se oli vielä mahdollista Elisabetin aikoina. Tässä käytännössä syytetty voisi haastaa syyttäjän kaksintaisteluihin riidan ratkaisemiseksi. Tämä oli usein riskialtista uhkapeliä, sillä voittajan päätti Jumalan tahto, ei välttämättä taito.
Muut tekijät:
* Laki: Englannin yleinen laki määritteli murhan toisen ihmisen laittomaksi tappamiseksi ennalta harkittuna. Tätä määritelmää tulkittiin laajasti, ja jopa tapaturmaiset kuolemat johtivat joskus rikossyytteisiin.
* Oikeusjärjestelmä: Elisabetin oikeusjärjestelmä oli monimutkainen ja perustui usein ennakkotapauksiin ja tulkintaan. Siinä voi olla vaikea navigoida, ja oikeudenkäynnin tulos voi riippua syytettyjen sosiaalisesta asemasta ja heidän asianajajiensa vakuuttamisesta.
* Yleinen mielipide: Myös yleinen mielipide vaikutti murhan rangaistuksen muotoutumiseen. Jos murha oli erityisen hirvittävä tai siihen liittyi suosittu uhri, kovan tuomion todennäköisyys oli suurempi.
Lopuksi, Elisabetin aikoina tehty murha oli vakava rikos, jolla oli vakavia seurauksia. Rangaistus riippui useista tekijöistä, mutta yleisin lopputulos oli kuolema.