1. Muinainen Kreikka (5.-4. vuosisata eKr.) :
- Näytelmiä esitettiin pääasiassa uskonnollisten juhlien, erityisesti Dionysoksen juhlan, aikana.
- Esitykset pidettiin ulkoilmaamfiteattereissa, joita kutsutaan "teatteriksi".
- Näyttelijät käyttivät taidokkaita pukuja ja naamioita, jotka kuvasivat erilaisia hahmoja.
- Miehet näyttelivät kaikkia rooleja, myös naishahmoja.
- Esitykset sisälsivät usein musiikkia, tanssia ja kuorot.
- Näytelmissä esiteltiin mytologian, sankaruuden ja sosiaalisen kommentoinnin teemoja.
2. Keskiaikainen Eurooppa (5-1400-luku jKr) :
- Näytelmät olivat luonteeltaan ensisijaisesti uskonnollisia ja esittelivät tarinoita Raamatusta ja pyhien elämästä.
- Esityksiä järjestivät usein killat tai uskonnolliset ryhmät.
- Esityksiä pidettiin kirkoissa, toreilla tai julkisilla aukioilla.
- Näyttelijät pukeutuivat yksinkertaisiin puvuihin, eivät tyypillisesti käyttäneet naamioita.
- Näytelmät olivat usein moralistisia tai didaktisia, ja niiden tarkoituksena oli opettaa uskonnollisia oppitunteja.
- Mysteerinäytelmät, ihmenäytelmät ja moraalinäytelmät olivat yleisiä muotoja.
3. Elizabethan England (1500-1600 jKr) :
- Näytelmät kukoistivat kuningatar Elisabet I:n hallituskaudella ja niistä tuli suosittu viihdemuoto.
- Ammattimaisia näyttelijöitä syntyi, mukaan lukien kuuluisa Lord Chamberlain's Men, ja William Shakespeare oli merkittävä näytelmäkirjailija.
- Esityksiä pidettiin ulkoleikkitaloissa, kuten The Globessa, ja sisätiloissa sijaitsevissa yksityisissä teattereissa.
- Käytettiin pitkälle kehitettyjä lavasteita ja erikoistehosteita.
- Näytelmissä oli usein ylellisiä pukuja ja mahtavia spektaakkeleita.
- Shakespearen teokset esittelivät monenlaisia teemoja, kuten rakkautta, pettämistä, valtaa ja ihmisluontoa.
Näiden erityisten kulttuuriesimerkkien lisäksi monia yhteisiä piirteitä monilla historiallisilla aikakausilla ovat:
- Yleisön osallistuminen :Joissakin tapauksissa yleisö oli aktiivisesti mukana esityksissä joko soittamalla ja vastaamalla näyttelijöiden kanssa tai osallistumalla amatööriesiintyjiin.
- Musiikki ja tanssi :Musiikki ja tanssi olivat usein olennainen osa teatterituotantoa, mikä lisäsi kokonaiskokemusta ja välitti tunteita.
- Improvisaatio :Vaikka käsikirjoituksia ja kirjoitettuja tekstejä oli olemassa, näyttelijöillä oli usein tilaa improvisaatiolle ja koristelulle, mikä lisäsi jokaiseen esitykseen ainutlaatuisen kosketuksen.
- Yleisön reaktiot :Yleisön reaktiot ja reaktiot olivat ratkaisevassa roolissa esityksen ja näyttelijän kuvauksen muodostumisessa.
Ajan myötä teatterikäytännöt ja -käytännöt kehittyivät muuttuvien sosiaalisten, kulttuuristen ja teknisten tekijöiden vaikutuksesta, mikä johti nykypäivän monimuotoiseen ja eloisaan teatterin maailmaan.