Monteverdin panos musiikkiin oli merkittävä. Hänelle on tunnustettu oopperan genren kehittäjä hänen teoksillaan, kuten "Orfeo" (1607) ja "L'incoronazione di Poppea" (1642). Nämä oopperat esittelivät hänen dramaattisen ilmaisun, lyyristen melodioiden ja rikkaiden orkesteritekstuurien hallintaa. Monteverdi teki myös tärkeitä innovaatioita harmonian alalla, kun hän esitteli dissonansseja ja kromatismia luodakseen korostettuja tunnevaikutuksia musiikkiinsa. Hänen laulukirjoituksensa oli tunnettu ilmeisestä resitatiivin ja ariaan käytöstä, mikä antoi laulajille mahdollisuuden välittää monenlaisia tunteita ja hahmoja.
Monteverdin vaikutus seuraaviin säveltäjien sukupolviin oli syvä. Hänen innovaationsa ja tekniikansa tasoittivat tietä oopperan ja barokkimusiikin jatkokehitykselle. Hän vaikutti pysyvästi säveltäjiin, kuten Heinrich Schütziin, Jean-Baptiste Lullyyn ja Johann Sebastian Bachiin, jotka inspiroituivat hänen musiikillisista saavutuksistaan. Monteverdin musiikkia ihaillaan ja esitetään edelleen, mikä vahvistaa hänen perintöään siltana renessanssin ja barokin välillä ja keskeisenä hahmona länsimaisen musiikin historiassa.