Strukturalismilla on ollut vaikutusvaltaa monilla aloilla, mukaan lukien antropologia, kielitiede, sosiologia, psykologia ja kirjallisuusteoria. Antropologiassa strukturalismi korostaa sosiaalisten rakenteiden ja kulttuuristen käytäntöjen välistä suhdetta. Kielitieteessä strukturalismi keskittyy kielen äänien, sanojen ja kieliopin välisiin suhteisiin. Sosiologiassa strukturalismi korostaa sosiaalisten instituutioiden, kuten perheen, talouden ja valtion, välistä suhdetta. Psykologiassa strukturalismi korostaa mielen ja ulkomaailman välistä suhdetta. Kirjallisuusteoriassa strukturalismi korostaa tekstin rakenteen ja sen merkityksen välistä suhdetta.
Yksi strukturalismin avainkäsitteistä on binäärioppositiot . Binääriopositiot ovat merkitykseltään vastakkaisia termejä, kuten mies ja nainen, musta ja valkoinen tai luonto ja kulttuuri. Strukturalistit väittävät, että nämä binaariset vastakohdat ovat perustavanlaatuisia ihmisajattelulle ja kulttuurille ja että ne muokkaavat tapaa, jolla havaitsemme ja koemme maailman.
Strukturalismia on arvosteltu liian deterministisuudesta ja yksittäisen toimijan roolin huomiotta jättämisestä. Strukturalismia on kuitenkin kehuttu myös sen oivalluksista ihmisen käyttäytymisen ja kulttuurin väliseen suhteeseen. Strukturalismilla on ollut erityisen suuri vaikutus poststrukturalismin ja muiden kriittisten teorioiden kehityksessä.
Tässä on esimerkkejä strukturalismista toiminnassa:
* Antropologiassa strukturalistit ovat tutkineet sukulaisjärjestelmien ja yhteiskunnallisen organisaation välistä suhdetta. Esimerkiksi antropologi Claude Lévi-Strauss väitti, että sukulaisjärjestelmät perustuvat sarjaan binaarisia vastakohtia, kuten mies ja nainen, vanhempi ja nuorempi sekä lähellä ja kaukana.
* Kielitieteessä strukturalistit ovat tutkineet kielen äänten, sanojen ja kieliopin välistä suhdetta. Esimerkiksi kielitieteilijä Ferdinand de Saussure väitti, että kieli on merkkijärjestelmä ja että merkin merkityksen määrää sen suhde muihin järjestelmän merkkeihin.
* Sosiologiassa strukturalistit ovat tutkineet sosiaalisten instituutioiden, kuten perheen, talouden ja valtion, välistä suhdetta. Esimerkiksi sosiologi Émile Durkheim väitti, että sosiaaliset instituutiot perustuvat joukkoon yhteisiä arvoja ja uskomuksia ja että nämä arvot ja uskomukset muokkaavat ihmisten vuorovaikutusta keskenään.
* Psykologiassa strukturalistit ovat tutkineet mielen ja ulkomaailman välistä suhdetta. Esimerkiksi psykologi Jean Piaget väitti, että mieli on sarja rakenteita, jotka kehittyvät ajan myötä ja että nämä rakenteet muokkaavat tapaa, jolla havaitsemme ja koemme maailman.
* Kirjallisuusteoriassa strukturalistit ovat tutkineet tekstin rakenteen ja merkityksen välistä suhdetta. Esimerkiksi kirjallisuusteoreetikko Roland Barthes väitti, että tekstin merkitys ei ole kiinteä, vaan sen määrää lukijan tekstin tulkinta.