Hector Berlioz (1803-1869):
- Berlioz oli ranskalainen romanttinen säveltäjä, joka tunnetaan dramaattisista ja ilmeisistä orkesteriteoksistaan. Hän käytti hiljaisuutta voimakkaana työkaluna luodakseen sävellyksiinsä dramaattista jännitystä ja emotionaalista vaikutusta.
- Sävellyksissään Berlioz käytti usein hiljaisuutta vastakohtana äänekkäisiin, energisiin kohtiin, korostaen tärkeitä hetkiä tai luoden odotuksen tai jännityksen tunteen.
- Esimerkiksi elokuvassaan "Symphonie Fantastique" Berlioz luo hiljaisuuden avulla kummittelevan tunnelman "Marssi rakennustelineen" -liikkeessä, jossa hiljaisuus ennen viimeistä vetoa symboloi päähenkilön lähestyvää kuolemaa.
Georges Bizet (1838-1875):
- Bizet oli ranskalainen säveltäjä, joka tunnetaan oopperoistaan ja orkesterimusiikistaan. Hän käytti hiljaisuutta hienovaraisesti ja tarkasti luodakseen musiikillista draamaa ja emotionaalista syvyyttä.
- Bizet käytti usein hiljaisuutta korostaakseen oopperoidensa keskeisiä hetkiä, kuten taukoja ennen tärkeää aariaa tai dialogia.
- Kuuluisassa oopperassa "Carmen" Bizet käyttää hiljaisuutta korostaakseen voimakkaita tunnehetkiä, kuten Carmenin traagista kuolemaa oopperan lopussa.
Béla Bartók (1881-1945):
- Bartók oli unkarilainen säveltäjä ja etnomusikologi, joka tunnetaan kansanmusiikin ja avantgarde-tekniikoiden tutkimisesta. Hiljaisuus oli olennainen osa Bartókin sävellyksiä.
- Hän sisällytti hiljaisuuden olennaiseksi elementiksi musiikkiinsa välittääkseen tilantunnetta, mietiskelyä ja tunnelmaa.
- Teoksissa, kuten "Musiikki jousille, lyömäsoittimille ja Celestalle", Bartók käyttää hiljaisuutta luodakseen kontrastin, jännityksen ja meditatiivisen heijastuksen hetkiä, mikä lisää sävellyksiinsä syvyyttä ja monimutkaisuutta.