On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon konteksti, jossa hahmot esitetään. Hymni sijoittuu dystopiseen yhteiskuntaan, jossa yksilöllisyys ja henkilökohtainen ilmaisu tukahdutetaan ja hahmoille annetaan nimet numeroiden perusteella yksilöllisyyden sijaan. Tällaisessa ympäristössä hahmojen vapaudenpyrkimys ja heidän uhmansa sortavaa järjestelmää vastaan vaativat idealismia ja päättäväisyyttä ollakseen uskottavia. Hahmojen liioiteltuja piirteitä voidaan pitää välttämättöminä narratiivin ohjaamiseksi ja Randin filosofisten teemojen välittämiseksi.
Yksi romaanin avaintekijöistä on Tasa-arvo 7-2521:n taistelu kollektivismia vastaan ja hänen matkansa omaksuakseen yksilöllisyytensä. Hänen pyrkimyksensä ymmärtää "minän" käsite ja hänen mahdollinen yhteiskunnallisten rajoitusten ylittäminen edustavat idealisoitua esitystä ihmishengen voitosta sortavista voimista.
Lisäksi Anthemin hahmot toimivat suukappaleina Randin filosofisille ideoille ja ilmaisevat hänen näkemyksiään individualismista, vapaudesta ja onnen tavoittelusta. Näiden ihanteiden symboleina heiltä saattaa puuttua joitain monimutkaisia ja puutteita, jotka yleensä yhdistetään psykologisesti realistisempiin hahmoihin.
Loppujen lopuksi se, näyttävätkö Anthemin hahmot liian idealisoiduilta, jotta niitä ei uskottaisi, on yksilöllisen havainnon ja lukijan tulkinnan asia romaanin kontekstista ja taustalla olevista teemoista. Vaikka ne ilmentävät ihanteita ja edustavat suurempia filosofisia käsitteitä, ne myös vievät tarinaa eteenpäin ja välittävät Randin viestiä yksilön vapauden tärkeydestä ja huippuosaamisen tavoittelusta.