* Hammurabi -koodi (c. 1750 eaa): Tämä Babylonian koodi oli kattava joukko lakeja, jotka oli kaiverrettu suurelle kivipylvälle. Se oli tarkoitettu varmistamaan oikeudenmukaisuus ja ennustettavuus oikeudellisissa asioissa, korvaamalla mielivaltaiset ja epäjohdonmukaiset menneisyyden päätökset.
* kaksitoista taulukkoa (c. 450 eaa): Tämä Rooman lakilaki, joka on kirjoitettu kahteentoista pronssitablettiin, toimi perustana Rooman lainsäädännölle. Se yksinkertaisti ja virallisti olemassa olevat tapat ja perinteet, mikä teki laista avoimemman ja kansalaisten saatavilla.
* Justinianin koodi (n. 533 CE): Tämä roomalaisen lain monimutkainen joukko, joka on koottu keisari Justinian, konsolidoi ja järjesti uudelleen nykyisen oikeusjärjestelmän. Se selvensi ja systemaattiset lait, mikä teki niistä johdonmukaisempia ja hallittavissa.
Kaikki kolme esimerkkiä edustavat yrityksiä luoda kirjallinen ja järjestäytynyt oikeudellinen kehys, joka korvaa aiemman riippuvuuden kirjoittamattomista tullista ja mahdollisesti mielivaltaisista päätöksistä. Tämä siirtyminen kohti kodifiointia tarjosi suuremman läpinäkyvyyden, vakauden ja ennustettavuuden heidän yhteiskunnissaan.