* universalismi ja osallisuus: Sikhismi korostaa Jumalan universaalisuutta ja kaikkien olentojen tasa -arvoa. Muiden kuin sikhien henkilöiden, etenkin hengellisesti heränneiden ja totuuden, sisällyttäminen hymniin heijastaa tätä perustavanlaatuista uskomusta.
* henkisen viisauden kunnioittaminen: Guru Granth Sahib on kokoelma henkisiä opetuksia ja runoutta, jotka ylittävät kaikki tietyt uskonnolliset rajat. Se tunnistaa ja kunnioittaa viisautta, jota löytyy eri uskonnollisten yksilöiden opetuksista ja kokemuksista.
* Totuuden ja ymmärryksen etsiminen: Guru Granth Sahibin kokoelma oli tarkoituksellinen teko totuuden ja ymmärryksen etsimisestä eri näkökulmista. Sisällyttämällä erilaisia ääniä, pyhät kirjoitukset kannustavat pohdintaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa henkisyyteen.
* Painopiste henkilökohtaiseen kokemukseen: Guru Granth Sahibin laulut eivät ole pelkästään uskonnollisia oppeja, vaan heijastaa henkilökohtaisia kokemuksia ja oivalluksia. Tämä yksittäisten hengellisten matkojen painottaminen tekee pyhistä kirjoituksista suhteellisen monipuolisten taustojen ihmisille.
* kuvaa Jumalan yhtenäisyyttä: Muiden kuin sikhien yksilöiden laulut puhuvat usein samasta jumalallisesta todellisuudesta, vaikkakin erilaisten kielellisten ja kulttuurilinssien kautta. Tämä kuvaa edelleen sikhien uskoa, että Jumala on yksi ja ylittää kaikki uskonnot.
Esimerkkejä muista kuin sikh-kirjoittajista Guru Granth Sahib:
* bhagat kabir: Näkyvä 1500-luvun runoilija-pyhä, joka tunnetaan mystisistä opetuksistaan.
* bhagat namdev: 13. vuosisadan marathi-runoilija ja lordi Vishnu -höri.
* Bhagat Farid: Sufi -mystiikka, joka asui 12. ja 13. vuosisadalla.
* bhagat ravidas: 1500-luvun runoilija ja sosiaalinen uudistaja, joka haastoi kastihierarkiat.
On tärkeää huomata, että Guru Granth Sahib ei pidä näitä yksilöitä profeetoina tai muiden uskontojen perustajina. Pikemminkin heidän panoksensa nähdään arvokkaina lisäyksinä laajempaan henkiseen keskusteluun ja todistuksena totuuden universaaliseen luonteeseen.