1. Esitystaide: Aikaperusteinen performanssitaiteessa on usein olennainen osa durée (duration), jossa taiteilijat käyttävät ajan avautumista luodakseen ja muokatakseen taiteellista ilmaisuaan.
2. Elokuva ja video: Elokuvataiteessa käytetään tekniikoita, kuten editointia ja montaasi, manipuloidakseen aikaa ja luodakseen ajallisia kertomuksia tai kokeellisia rakenteita.
3. Musiikki: Säveltäjät ja muusikot käyttävät musiikillisia elementtejä, kuten tempoa, rytmiä, fraseointia ja toistoa herättääkseen ajan ja keston tunteen.
4. Tanssi: Koreografit tutkivat aikaa liikkeen orkestroinnin, osien sekvensoinnin ja tanssijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta.
5. Kirjallisuus: Kirjallisissa teoksissa aika voi olla kerrontavälineenä, jossa käytetään takautumia, kutotaan yhteen aikajanat tai kokeillaan ajallisia rakenteita.
6. Interaktiivinen taide: Aikapohjaiset vuorovaikutteiset taideteokset kutsuvat katsojia usein osallistumaan ja kokemaan ajan kulumista osana taiteellista vuorovaikutusta.
7. Asennustaide: Installaatiot voivat sisältää aikaan perustuvia elementtejä, kuten valoprojisointeja, audiovisuaalisia jaksoja tai ohjelmoituja muutoksia, jotka luovat mukaansatempaavia ajallisia kokemuksia.
8. Ääni ja melutaide: Äänitaiteilijat ottavat yhteyttä ajan käsitteeseen tallennettujen äänien, live-esitysten ja sävellysten kautta, jotka kehittyvät ja muuttuvat ajan myötä.
9. Digitaalinen ja laskennallinen taide: Digitaaliset ja laskennalliset taiteen muodot sisältävät usein algoritmeja, tiedonkäsittelyä ja dynaamisia järjestelmiä, jotka tutkivat ajallisia ilmiöitä.
10. Valokuvaus: Valokuvat tallentavat ja jäädyttävät tietyn hetken, jolloin siitä tulee pysyvä esine, jota katsoja voi pohtia.
11. Teatteri ja esitys: Teatterin tuotannoissa ajoitus, tahdistus ja kesto ovat tärkeitä tarinankerronta- ja näyttämöelementtejä.
12. Time-Lapse Art: Ajastettu valokuvaus tai videotekniikka pakkaa pitkät ajanjaksot lyhyiksi jaksoiksi paljastaen ajan kuluessa tapahtuvia muutoksia.
13. Kronokuvaus ja liikkuvat kuvat: Varhaiset kokeilut peräkkäisten liikekuvien tallentamisessa loivat pohjan aikaperusteisille liikkuville kuville.
14. Kineettinen ja robottitaide: Kineettinen taide sisältää liikkuvia komponentteja, jotka usein saavat voimansa moottoreista tai mekanismeista, kun taas robottitaide tutkii ajatusta ajasta itsenäisten ja ohjelmoitujen prosessien kautta.
15. Fluxus ja tapahtumat: Tieteidenväliset taideliikkeet, kuten Fluxus ja Happenings, käyttivät ajallisuutta taiteellisen esityksen keskeisenä osa-alueena.
16. Sensorinen puute ja ajan havainnointi: Jotkut taideinstallaatiot ja -kokemukset liittyvät aistinvaraiseen puutteeseen tai muuttuneisiin aistiympäristöihin ja haastavat ajantajumme.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä monista tavoista, joilla taiteilijat yhdistävät ajan ulottuvuuden luoviin käytäntöihinsä ja kutsuvat katsojia pohtimaan ajan luonnetta ja sen roolia ihmisen olemassaolossa.