1. Ooppera: Ooppera, näkyvä musiikkilaji, joka yhdistää draamaa ja musiikkia, jalostettiin ja popularisoitiin barokin aikakaudella. Barokkioopperoissa oli tyypillisesti laaja lauluornamentti, ja niissä käytettiin erilaisia musiikkityylejä, kuten resitatiivi, aaria ja kuoro. Merkittäviä barokkioopperoita ovat Monteverdin "Orfeo", Händelin "Giulio Cesare" ja Purcellin "Dido ja Aeneas".
2. Oratorio: Oratoriot, suuret uskonnollisiin tai raamatullisiin teksteihin perustuvat kuoroteokset, olivat yleisiä barokin aikana. Toisin kuin oopperoista, oratorioista puuttui teatterielementtejä, ja ne luottivat pelkästään musiikilliseen ilmaisuun välittäessään kertomuksiaan. Merkittäviä esimerkkejä ovat Bachin "Pyhä Matteus-passio" ja Händelin "Messias".
3. Kantaatti: Kantaatit, samanlaiset kuin oratoriot, olivat laulusävellyksiä, joissa yhdistettiin resitatiivit, aariat ja kuorot, mutta ne olivat pituudeltaan lyhyempiä. He käsittelivät erilaisia teemoja, mukaan lukien pyhät ja maalliset aiheet. Kantaatit olivat suosittuja luterilaisessa kirkossa, ja Bach osallistui huomattavan määrän teoksiin.
4. Sviitti: Sviitit olivat instrumentaalisia sävellyksiä, jotka koostuivat sarjasta vastakkaisia tanssiliikkeitä. Barokkisarjat alkoivat usein allemandella ja jatkuivat tansseilla, kuten courantes, sarabandes ja gigues. Liikkeet sovitettiin niiden tempon, rytmin ja mittarin mukaan, mikä loi tasapainoisen ja monipuolisen sävellyksen.
5. Konsertto: Barokkikaudella konserttomuoto kehittyi ja yleistyi. Konsertoissa esiintyi solisti tai pieni solistiryhmä (concertino), joka oli vastakohtana suuremmalle kokoonpanolle (ripieno). Instrumentaalikonsertot, varsinkin viulukonsertto, kukoistivat tänä aikana, yhdessä concerto grosson kanssa.
6. Sonaatti: Moniosaisena instrumentaaliteoksena syntynyt sonaatti oli laajalti viljelty barokin aikana. Sonaatit kirjoitettiin tyypillisesti yhdelle instrumentille continuolla (tukeva bassosoitin ja sointu). Kosketinsonaatti cembalon tai urkujen kanssa saavutti huippunsa Scarlatin ja Händelin teoksissa.
7. Fuuga: Fuuga, teemamelodian jäljittelyyn ja kehittämiseen perustuva kontrapunktaalinen muoto, oli barokin aikakaudella näkyvä sävellystekniikka. Bachin "Hyvin temperoitu klavier", preludit ja fuugat kaikissa duureissa ja mollissa, kuvailee barokkifuugien monimutkaisuutta ja taiteellisuutta.
8. Toccata: Toccatat, virtuoottiset kosketinsoittimet, joille on ominaista nopea kulku, kukoisti barokin aikana. Ne olivat usein luonteeltaan improvisatiivisia, ja niissä esiintyi rohkeita ja eloisia teknisiä kykyjä.
9. Intohimo: Passion-asetukset olivat musiikillisia kertomuksia Jeesuksen Kristuksen kärsimyksestä, ristiinnaulitsemisesta ja kuolemasta, jotka perustuivat tyypillisesti evankeliumikertomuksiin. Näissä teoksissa yhdistettiin tekstin deklamaatio, kuorot ja instrumentaaliset välikappaleet vangiten tarinan dramaattiset ja emotionaaliset puolet.
10. Tyyliset muunnelmat: Barokkisäveltäjät menestyivät myös tyylillisesti monipuolisissa muodoissa, kuten chaconne-, passacaglia- ja ostinato-muunnelmissa. Nämä sävellyslaitteet käyttivät toistuvia harmonisia kuvioita tai melodisia teemoja, mikä antoi säveltäjille mahdollisuuden tutkia melodista ja emotionaalista syvyyttä.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä barokin aikana syntyneistä tai kukoistaneista erilaisista sävellyksistä, jotka korostavat säveltäjien musiikillista luovuutta, innovatiivisuutta ja teknistä hallintaa tuon aikakauden aikana.