1. Taide vallan ja arvovallan symbolina :Taiteilijat ymmärsivät taiteen merkityksen Ranskan monarkian loiston projisoinnissa. Monet taideteokset pyrkivät ylistämään kuningasta, hänen hoviaan ja kansakuntaa. Ludvig XIV itse oli suuri taiteen suojelija ja tilasi lukuisia maalauksia, veistoksia ja arkkitehtonisia projekteja, jotka kuvasivat hänen valtaansa ja auktoriteettiaan.
2. Barokki ja klassismi arkkitehtuurissa :Ranskalaiset arkkitehdit saivat inspiraatiota sekä klassisesta roomalaisesta arkkitehtuurista että ylenpalttisesta barokkityylistä. Louis Le Vaun ja Jules Hardouin-Mansartin suunnittelemat rakennukset, kuten Versailles'n palatsi, ovat esimerkki tästä tyylien yhdistelmästä, jolle on ominaista symmetria, loisto ja ylellinen sisustus.
3. Muotokuvan painottaminen :Muotokuvat olivat suosittu tyylilaji ranskalaisten taiteilijoiden keskuudessa 1600-luvulla. Hovimaalarit, kuten Hyacinthe Rigaud ja Pierre Mignard, loivat imartelevia muotokuvia kuninkaasta ja hänen seurueestaan vangitsemalla ranskalaisen aristokratian ylellisyyttä ja hienostuneisuutta.
4. Uskonnollinen taide ja vastareformaatio :Hovitaiteen ohella uskonnolliset teemat säilyivät elintärkeinä. Monet kirkot rakennettiin tai kunnostettiin 1600-luvulla, ja niissä on henkeäsalpaavia uskonnollisia maalauksia ja veistoksia. Nämä taideteokset pyrkivät vahvistamaan katolista uskoa ja hengellisyyttä vastauksena protestanttiseen uskonpuhdistukseen.
5. Académie Royale de Peinture et de Sculpture (Kuninkaallinen maalaus- ja kuvanveistoakatemia) :Vuonna 1648 perustetulla Akatemialla oli ratkaiseva rooli taiteen edistämisessä ja säätelyssä Ranskassa. Se asetti tiukat standardit taiteelliselle koulutukselle, johon vaikuttivat klassiset ihanteet, ja edisti taidetta kansallisen arvovallan ja identiteetin ilmaisuna.
6. Vaikutus kirjallisuuteen :Myös Ranskan kirjallisuus kukoisti 1600-luvulla. Molièren kaltaiset näytelmäkirjailijat käyttivät satiiria ja komediaa kritisoidakseen yhteiskuntaa ja tapoja juhliessaan ranskalaisia kulttuurisaavutuksia. Kirjailijat, kuten Jean Racine ja Pierre Corneille, tutkivat klassisia teemoja ja jalostivat draamaa.
7. Taiteellisen erikoistumisen kehittäminen :Taiteilijat alkoivat erikoistua tiettyihin genreihin, kuten muotokuviin, maisemamaalauksiin tai asetelmiin, mikä johti taiteellisen ilmaisun monimuotoisuuteen ja hienostuneisuuteen.
8. Taide ja tiede :Tieteellistä tutkimusta kohtaan lisääntyneen kiinnostuksen mukaisesti jotkut taiteilijat sisällyttivät teoksiinsa tieteellisiä löytöjä ja havaintoja, erityisesti kasvitieteellisten kuvien ja tieteellisten kuvien alalla.
9. Henkilösuhde ja sosiaalinen liikkuvuus :Varakkaiden yksilöiden holhous ja kuninkaallinen hovi tarjosivat lahjakkaille taiteilijoille mahdollisuuksia saada tunnustusta, yhteiskunnallista asemaa ja taloudellista menestystä, mikä lisäsi taiteilijoiden sosiaalista liikkuvuutta.
10. Kulttuurivaihto :Ranskan vaikutus taiteeseen ulottui sen rajojen ulkopuolelle. Ranskalaisia taiteilijoita kutsuttiin töihin muihin eurooppalaisiin tuomioistuimiin, ja ranskalaiset taideteokset olivat keräilijöiden keskuudessa erittäin kysyttyjä, mikä edesauttoi ranskalaisten taidetyylien leviämistä ympäri Eurooppaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että 1600-luku Ranskassa oli taiteen kukoistuksen ja innovaatioiden aikaa, mikä heijasti kansakunnan valtaa, vaurautta ja kulttuurisia tavoitteita. Taiteilijat reagoivat historialliseen kontekstiin luomalla upeita taideteoksia, jotka juhlivat monarkian loistoa, tutkivat uskonnollisia ja klassisia teemoja ja näyttelivät elintärkeää roolia Ranskan kulttuuri-identiteetin muovaamisessa, joka vaikuttaa taiteeseen ja kulttuuriin tähän päivään asti.