keskiaikaiset näkökohdat:
* Uskonnolliset perusta: Vaikka Utopian painotus yhteisöllisiin elämiseen ja sosiaaliseen harmoniaan ei ole nimenomaisesti uskonnollinen, toistaa keskiaikaisen aikakaudella vallitsevia luostaritapoja. Ajatus täydellisestä yhteiskunnasta, jota johtaa järjen ja hyveen ohjaamana, on yhdenmukainen keskiaikaisen scholastic -filosofian kanssa.
* hierarkkinen yhteiskunta: Vaikka Utopia pyrkii sosiaaliseen tasa -arvoon, se ylläpitää silti hierarkiaa virkamiesten ja johtajien kanssa. Tämä vastaa keskiajan feodaalisia järjestelmiä.
* maatalouden painopiste: Utopian keskittyminen maatalouteen ja omavaraisuuteen heijastaa keskiaikaisen aikakauden maatalouden yhteiskuntaa, jossa suurin osa ihmisistä asui maaseutuyhteisöissä.
Nykyaikaiset näkökohdat:
* humanismi: Utopian kirjoittaja Thomas More oli humanisti. Hänen työnsä heijastaa keskittymistä ihmisen potentiaaliin ja tiedon saavuttamiseen, renessanssin tunnusmerkkiin.
* rationalismi: Utopia korostaa syytä ja rationaalista suunnittelua täydellisen yhteiskunnan rakentamisessa. Tämä vastaa kasvavaa syytä ja tieteellistä tutkimusta renessanssin aikana.
* Sosiaalinen kritiikki: Utopia toimii kriittisenä kommenttina Moren oman yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksista ja ongelmista, joka on nykyaikaisen sosiaalisen ajattelun tunnusmerkki.
johtopäätös:
Utopian taustalla oleva visio ei ole puhtaasti moderni tai keskiaikainen, vaan pikemminkin heijastus renessanssin monimutkaisesta henkisestä ilmapiiristä. Siinä yhdistyvät molempien ajanjaksojen elementit, jotka esittelevät siirtymisen keskiaikaisesta moderniin ajatukseen. Se on kiehtova esimerkki siitä, kuinka menneisyyden ideoita voitaisiin käyttää kuvitella parempaa tulevaisuutta.