1. Sarjainen ironia:Näytelmässä käytetään tilanneironiaa, jossa hahmot eivät ole tietoisia yleisön tiedosta merkittävästä tiedosta. Tämä luo humoristisia tapauksia, joissa hahmot reagoivat eri tavalla kuin yleisö odottaa. Esimerkiksi kun Bertram reagoi kauhistuneena uutiseen Helenan kuolemasta, yleisö on tietoinen hänen juonenstaan ja pitää hänen liioiteltua suruaan huvittavana.
2. Naamio:Helenan naamio Dianaksi lisää näytelmän dramaattista jännitystä ja antaa hänelle mahdollisuuden manipuloida tapahtumia tehokkaammin. Tämä laite johtaa virheellisiin henkilöllisyyksiin, väärinkäsityksiin ja kohonneeseen juonitteluun.
3. Sanapelit ja sanapelit:Shakespeare käyttää huumoria sanaleikin, sanaleikin ja ilkeiden vitsien kautta. Nämä nokkelat vaihdot tarjoavat komedian helpotusta näytelmän vakavien juonen elementtien keskellä.
4. Rinnakkaiset juonet:Näytelmässä on rinnakkaisia juonilinjoja, jotka liittyvät Helenan ja Bertramin suhteeseen sekä tarinaan ranskalaisesta hovista, jotka leikkaavat toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. Tämä rakenne luo dynaamisen ja monitahoisen tarinan.
5. Courtly Love and Romance:"Kaikki hyvin, mikä päättyy hyvin" tutkii hovirakkauden ja romanssin teemoja. Helenan horjumaton rakkaus Bertramia kohtaan ja hänen pyrkimys voittaa hänen sydäntään johtavat keskeiseen konfliktiin ja ratkaisuun.
6. Rakkaus parantavana voimana:Näytelmä esittelee rakkauden muuntavaa voimaa. Helenan rakkaudella on syvä vaikutus Bertramiin, mikä johtaa hänen henkilökohtaiseen kasvuun ja lunastukseen.
7. Sukupuoliroolit:Näytelmä tutkii naisille asetettuja yhteiskunnallisia odotuksia ja rajoituksia. Helenan näiden odotusten uhmaaminen ja hänen aktiivinen Bertramin tavoittelu haastavat sukupuolten väliset konventiot.
8. Tragikomedia:"Kaikki hyvin, mikä päättyy hyvin" sisältää sekä komedian että tragedian elementtejä. Vaikka se lopulta päättyy onnellisesti, näytelmässä on vakavia konflikteja, väärinkäsityksiä ja epätoivon hetkiä ennen ratkaisua.
Nämä dramaattiset tekniikat yhdessä luovat elävän, viihdyttävän ja ajatuksia herättävän näytelmän, joka kaivaa rakkauden, uskollisuuden ja itsensä löytämisen teemoja.