1. Yleisö:
* Kohdeyleisö: Kenelle kirjoitat? Tämä voi olla tiettyä demografista tietoa (ikä, sukupuoli, sijainti, ammatti jne.), kiinnostuksen kohteita tai ymmärrystä.
* Yleisön odotukset: Mitä yleisösi odottaa tältä kirjoitukselta? Mikä sävy, tyyli ja yksityiskohtaisuus on sopiva?
* Yleisön tieto: Mitä yleisösi jo tietää aiheesta? Tarvitsetko taustatietoa vai voitko syventyä monimutkaisempiin käsitteisiin?
* Yleisön tarkoitus: Miksi yleisösi lukee tämän? Mitä haluat heidän tekevän sen lukemisen jälkeen (oppivan jotain, viihdyttävän, olevan samaa mieltä näkemyksesi kanssa)?
2. Konteksti:
* Tarkoitus: Miksi kirjoitat tätä? Mikä on tavoitteesi? Tiedottaa, suostutella, viihdyttää tai jotain muuta?
* Tyylilaji: Millainen kirjoitus tämä on? (esim. uutisartikkeli, blogikirjoitus, tutkimuspaperi, runo). Eri genreillä on erilaiset käytännöt.
* Muoto: Miten tämä kirjoitus esitetään? (esim. verkkosivusto, painettu julkaisu, sähköposti). Tämä voi vaikuttaa pituuteen, tyyliin ja muotoiluun.
* Tilanne: Mikä on tämän kirjoituksen laajempi konteksti? (esim. ajankohtaiset tapahtumat, yhteiskunnalliset kysymykset, kulttuuritrendit). Tämä voi vaikuttaa kirjoituksesi osuvuuteen ja vaikutukseen.
* Alusta: Missä kirjoituksesi julkaistaan tai jaetaan? (esim. sosiaalinen media, uutiskanava, henkilökohtainen verkkosivusto). Tämä voi sanella kielen ja sävyn.
Valinnan tekeminen:
Kirjoittajan valinnat yleisön ja kontekstin suhteen vaikuttavat suoraan kirjoittamisen tehokkuuteen. Ottamalla nämä tekijät huolellisesti huomioon kirjoittajat voivat varmistaa, että heidän kirjoittamansa on:
* Relevantti: Vastaa yleisönsä tarpeisiin ja kiinnostuksiin.
* Sitouttaminen: Kiinnittää yleisön huomion ja rohkaisee heitä lukemaan.
* Käytettävissä: Helppo ymmärtää ja seurata.
* Vakuuttava: Lähettää kirjoittajan viestin onnistuneesti.
* Sopiva: Sopii tyylilajiin, muotoon ja tilanteeseen.
Viime kädessä avain on räätälöidä kirjoituksesi tietyn yleisösi ja kontekstisi mukaan. Tämä tekee kirjoittamisestasi tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.