1. Yhteyden ja kuulumisen halu: Loppu korostaa Teddyn kamppailua saada yhteys muihin ja löytää yhteenkuuluvuuden tunne. Hänellä on vaikeuksia sopeutua ja ylläpitää suhteita, mistä on osoituksena hänen epäonnistunut yritys saada yhteys veljeensä Bobbyyn ja hänen epämukavuutensa sosiaalisessa kokoontumisessa. Loppu saa lukijat miettimään, löytääkö hän koskaan paikkaa, johon hän todella sopii.
2. Yksinäisyys ja eristyneisyys: Teddyn eristäminen on keskeinen teema koko tarinassa. Hän tuntee olevansa ulkopuolinen, ei voi olla yhteydessä muihin tai olla täysin tekemisissä heidän kanssaan. Loppu korostaa hänen yksinäisyyttään, kun hän kävelee pois juhlista ja pimeyteen, mikä korostaa entisestään hänen vieraantuneisuuttaan.
3. Nallekarhun symboliikka: Tarinassa mainitaan usein Teddyn nalle, jota hän kantaa mukanaan. Jotkut lukijat tulkitsevat nallekarhua Teddyn sisäisen lapsen tai hänen haavoittuvuuden ja haurauden symboliksi. Mukavuutta ja lapsuuden viattomuutta edustava karhu eroaa Teddyn aikuisiän kamppailuista.
4. Menetyksen tunne ja nostalgia: Loppu voidaan nähdä heijastuksena Teddyn lapsuuden viattomuuden menetyksestä ja nostalgiasta, jota hän tuntee yksinkertaisempaa aikaa kohtaan. Kun hän kävelee pois juhlista, hän saattaa kaipaa lapsuuden huolettomia päiviä, jolloin hän saattoi tuntea yhteenkuuluvuuden ja mukavuuden.
5. Mahdollinen muutos tai muutos: Avoin johtopäätös jättää tilaa hahmon kasvulle ja muutokselle. Teddyn matka ei ehkä ole ohi, ja hän saattaa lopulta löytää etsimänsä yhteydet. Vaihtoehtoisesti loppu voisi vihjata, että Teddyn on määrä pysyä yksin ja eristyksissä.
Loppujen lopuksi lopun merkitys on subjektiivinen ja tulkinnanvarainen. Salingerin käyttämä monitulkintaisuus antaa lukijoille mahdollisuuden pohtia koko tarinan hahmoja, teemoja ja tunteita ja ottaa osaa ihmiskokemuksen monimutkaisuuteen.