Tässä erittely reaktioista:
Yleinen raivo:
* Yleinen suru: Fanit olivat järkyttyneitä. Sanomalehtiin ja Doylelle itselleen valui kirjeitä, jotka ilmaisivat vihaa ja surua. Monet pitivät sitä henkilökohtaisena menetyksenä.
* Anomukset: Allekirjoitettiin vetoomuksia, joissa vaadittiin Doylea herättämään Holmesin henkiin. Jotkut menivät jopa niin pitkälle, että ilmoittivat kieltäytyvänsä lukemasta tulevia Doylen tarinoita.
* Teatteriesitykset: Lontoossa eräs teatteri ilmoitti jatkavansa Sherlock Holmes -näytelmien näyttämistä hahmon kuolemasta huolimatta, mikä todistaa hänen pysyvän suosionsa.
Vaikutus kirjallisuuteen:
* Boost to Holmes's Fame: Ironista kyllä, Doylen päätös vahvisti Holmesin asemaa kulttuurisena ikonina. Yleisön reaktio osoitti hänen kestävää vetovoimaansa ja varmisti hänen perintönsä.
* "Tyhjä tuoli" -tehoste: Holmesin poissaolo myöhemmissä tarinoissa teki heidän läsnäolostaan entistä voimakkaamman. Hänen paluunsa odotus lisäsi kerroksen juonittelua Doylen kirjoituksiin.
* Kuninkaan paluu: Julkinen meteli lopulta sai Doylen tuomaan Holmesin takaisin elokuvaan "Tyhjän talon seikkailu" (1903), mikä vahvisti hahmon asemaa entisestään.
Conan Doylen näkökulma:
* Uusien haasteiden halu: Doyle, tuottelias kirjailija, oli innokas tutkimaan muita genrejä ja hahmoja. Hän tunsi käyttäneensä Sherlock Holmesin mahdollisuudet.
* Henkilökohtaiset syyt: Doyle vaikutti syvästi veljensä menetyksestä, ja tarinan synkkyys heijasti hänen omaa suruaan.
* Yleinen painostus: Vaikka Doyle pysyi alun perin lujana päätöksessään, ylivoimainen yleisöreaktio sai hänet lopulta tuomaan Holmesin takaisin.
Kestävä perintö:
Doylen päätös tappaa Holmes alkuperäisestä vastareaktiosta huolimatta osoittautui lopulta mestarivedoksi. Se loi tunteen pysyvästä kiehtovuudesta hahmoon, mikä varmisti hänen jatkuvan merkityksensä populaarikulttuurissa yli vuosisadan ajan.