1. Vahva parlamentti: Englannissa oli vahva parlamentti, joka pystyi puolustamaan valtaansa monarkiassa. Parlamentilla oli valta säätää lakeja, periä veroja ja jopa julistaa sota. Tämä teki monarkian absoluuttiseksi tulemisen vaikeaksi.
2. Magna Carta: Vuonna 1215 allekirjoitettu Magna Carta vahvisti periaatteen, jonka mukaan kuningas ei ollut lain yläpuolella. Tämä asiakirja rajoitti entisestään monarkian valtaa ja varmisti, että ihmisten oikeuksia suojeltiin.
3. Ruusujen sodat: Ruusujen sodat, jotka kestivät 1455-1485, heikensivät monarkian valtaa. Nämä sodat johtivat monien kuninkaallisen perheen jäsenten kuolemaan ja jättivät maan kaaoksen tilaan. Tämä teki yhden henkilön vaikeaksi vakiinnuttaa itsensä ehdottomaksi hallitsijaksi.
4. Henrik VII: Henrik VII, josta tuli kuningas vuonna 1485, oli taitava ja taitava hallitsija. Hän pystyi vahvistamaan valtaa ja palauttamaan järjestyksen maahan. Hän ei kuitenkaan yrittänyt tulla ehdottomaksi hallitsijaksi. Sen sijaan hän työskenteli parlamentin kanssa säätääkseen lakeja ja hallitakseen maata.
5. Henrik VIII: Kuninkaaksi vuonna 1509 tullut Henrik VIII nähdään usein vahvana ja voimakkaana hallitsijana. Hän ei kuitenkaan perustanut absoluuttista monarkiaa Englantiin. Itse asiassa hänen täytyi usein luottaa parlamenttiin saadakseen tahtonsa.
6. Uskonnollinen uskonpuhdistus: Uskonnollinen uskonpuhdistus, joka alkoi 1500-luvulla, auttoi myös rajoittamaan monarkian valtaa. Uskonpuhdistus johti eroon katolisen kirkon kanssa ja Englannin kirkon perustamiseen. Tämä teki monarkian vähemmän riippuvaiseksi paavista ja antoi sille enemmän hallintaa uskonnollisissa asioissa.
Näiden tekijöiden seurauksena 1500-luvun Englanti vältti absolutismia ja kehitti rajoitetumman monarkian. Tämä hallintojärjestelmä on kehittynyt vuosisatojen ajan ja on edelleen voimassa.