- Raamattu:Shakespeare tunsi Raamatun ja käytti näytelmissään usein raamatullisia tarinoita ja viittauksia.
- Klassinen kirjallisuus:Shakespeare oli myös perehtynyt klassiseen kirjallisuuteen, ja hän hyödynsi kreikkalaisten ja roomalaisten näytelmäkirjailijoiden, runoilijoiden ja historioitsijoiden töitä.
- Englanninkielinen kirjallisuus:Shakespeare tunsi muiden englantilaisten runoilijoiden ja näytelmäkirjailijoiden teoksia ja lainasi usein hahmoja, juonia ja ideoita heidän teoksistaan.
- Nykyhistoria ja politiikka:Shakespeare oli myös tietoinen aikansa ajankohtaisista tapahtumista, ja hän sisällytti näytelmiinsä usein nykypoliittisia ja sosiaalisia kysymyksiä.
- Henkilökohtainen kokemus:Shakespearen oma elämä ja kokemukset vaikuttivat myös hänen kirjoittamiseensa.
Jotkut erityiset kirjat, joita Shakespearen tiedetään käyttäneen näytelmiensä lähteinä, ovat:
- Ovidian metamorfoosit:Shakespeare käytti tätä klassisten myyttien kokoelmaa useiden näytelmiensä lähteenä, mukaan lukien Kesäyön unelma ja Myrsky.
- Plutarkhoksen elämä:Shakespeare käytti tätä kuuluisien kreikkalaisten ja roomalaisten hahmojen elämäkertaa lähteenä useille roomalaisille näytelmilleen, mukaan lukien Julius Caesar sekä Antonius ja Kleopatra.
- Holinshed's Chronicles:Shakespeare käytti tätä Englannin historiaa lähteenä useille englantilaishistoriallisille näytelmilleen, mukaan lukien kuningas John ja Henrik V.
- Geneven raamattu:Shakespeare käytti tätä englanninkielistä Raamatun käännöstä lähteenä monille näytelmiensä uskonnollisille viittauksille.
- Giovanni Boccaccion Dekameron:Shakespeare käytti tätä novellikokoelmaa lähteenä useille komedialleen, mukaan lukien The Taming of the Shrew ja All's Well That Ends hyvin.