Varjoisan metsäpuun alla,
Lapset juoksevat, nauravat,
Piknik heidän pyhäkoulunsa kanssa,
Päivä, joka ei voi olla viileämpi!
Peleillä, ajeluilla ja tarinoilla suloisia,
Ja naurua, joka saa sydämen täyteen,
Lapset saavat osansa elämän iloista,
Rakkauden ja toveruuden yhdistämä.
Opettajat katsovat hymyillen niin ystävällisesti,
Nämä nuoret uskovat mielessään,
Jakaen viisautta ja Jumalan rakkautta,
Siunattua aikaa ylhäältä.
Piknik-aika on täynnä hauskaa,
Naurua, hymyä auringon alla,
Rakentaa siteitä, jotka kestävät,
Iloinen päivä, joka on ikuisesti puhdasta!
_ Joten vaalikaamme näitä mahtavia hetkiä,
Kun lapset pyhäkoulussa laskeutuvat,
Kerää puiden alle, joiden sydämet ovat niin kevyet,
Pyhäkoulupiknik, pyhä ilo!_