Klassinen aikakausi, joka tunnetaan myös kreikkalais-roomalaisena ajanjaksona, kesti noin 500 eaa.–500 eaa. Se oli suurten kulttuuristen ja henkisten saavutusten aikaa Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Klassista aikakautta pidetään usein länsimaisen sivilisaation perustana.
Sosiaalinen rakenne
Klassiselle aikakaudelle oli ominaista hierarkkinen yhteiskuntarakenne. Yhteiskunnallisen pyramidin huipulla olivat varakkaat maanomistajat, joilla oli suurin osa poliittisesta vallasta. Niiden alapuolella olivat kauppiaat ja käsityöläiset, jotka muodostivat keskiluokan. Suurin osa väestöstä koostui talonpoikaista ja orjista.
Perhe-elämä
Perhe oli klassisen aikakauden yhteiskunnallisen organisaation perusyksikkö. Isä oli perheen pää ja hänellä oli ehdoton valta vaimoaan ja lapsiaan kohtaan. Naisia pidettiin aviomiestensä omaisuutena, ja heillä oli vain vähän laillisia oikeuksia. Lasten odotettiin tottelevan vanhempiaan ja osallistuvan perheen toimeentuloon.
Koulutus
Koulutusta arvostettiin suuresti klassisella aikakaudella, mutta se oli saatavilla vain pienelle vähemmistölle väestöstä. Varakkaiden perheiden pojat saivat tyypillisesti koulutuksen yksityisissä kouluissa, joissa he oppivat kirjallisuutta, filosofiaa ja retoriikkaa. Tytöille ei yleensä annettu muodollista koulutusta, mutta heidän odotettiin oppivan lukemaan, kirjoittamaan ja ompelemaan.
Uskonto
Klassinen aikakausi oli suuren uskonnollisen monimuotoisuuden aikaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset harjoittivat polyteismia, joka on uskoa useisiin jumaliin. Juutalaiset harjoittivat monoteismia, joka on uskoa yhteen Jumalaan. Kristinusko syntyi 1. vuosisadalla ja sai nopeasti suosiota koko Rooman valtakunnassa.
Taide ja arkkitehtuuri
Klassinen aikakausi tuotti joitain historian kuuluisimpia taide- ja arkkitehtuuriteoksia. Kreikkalaisia veistoksia, kuten Venus de Milo ja Apollo Belvedere, pidetään länsimaisen taiteen mestariteoksina. Roomalainen arkkitehtuuri, kuten Colosseum ja Pantheon, on myös tunnettu kauneudestaan ja loistostaan.
Kirjallisuus ja filosofia
Klassinen aikakausi tuotti myös joitain historian suurimmista kirjallisuuden ja filosofian teoksista. Kreikkalaiset filosofit, kuten Sokrates, Platon ja Aristoteles, kehittivät uusia tapoja ajatella maailmaa. Roomalaiset runoilijat, kuten Vergilius ja Ovidius, kirjoittivat eeppisiä runoja, jotka juhlivat Rooman kunniaa.
Klassisen aikakauden perintö
Klassisella aikakaudella oli syvä vaikutus länsimaiseen sivilisaatioon. Sen ajatukset taiteesta, arkkitehtuurista, kirjallisuudesta ja filosofiasta ovat muokanneet länsimaista kulttuuria vuosisatojen ajan. Klassinen aika loi myös perustan modernin tieteen ja demokratian kehitykselle.