* Yleinen testamentti: Tämä ei ole yksittäisten toiveiden summa, vaan pikemminkin yhteinen hyvä, mikä on koko yhteisön parasta. Se perustuu ihmisten yhteisiin etuihin ja arvoihin ja tähtää koko poliittisen kehon hyvinvointiin.
* Sosiaalinen sopimus: Suvereenin vallan perusta on yhteiskunnallisessa sopimuksessa, jossa yksilöt luopuvat vapaaehtoisesti luonnollisista oikeuksistaan ja vapauksistaan vastineeksi yhteiskunnassa elämisen suojelusta ja eduista.
* Yhteinen testamentti: Suvereeni valta on tämän kollektiivisen tahdon ruumiillistuma. Se edustaa yhteistä etua, ei minkään yksilön tai ryhmän etuja. Se toimii koko yhteiskunnan hyvinvointia edistävien lakien ja politiikkojen kautta.
* Jakamaton ja luovuttamaton: Suvereenia valtaa ei voi jakaa, delegoida tai vieroittaa. Se kuuluu ihmisille kollektiivisesti, eikä sitä voida siirtää kenellekään yksilölle tai ryhmälle.
Suvereenin vallan keskeiset ominaisuudet Rousseaun ajattelussa:
* Absoluuttinen: Se on ylin, eikä mikään ulkoinen auktoriteetti, mukaan lukien yksilö, rajoita sitä.
* Lähettämätön: Sitä ei voi siirtää tai luovuttaa.
* Jakamaton: Sitä ei voi jakaa tai delegoida.
* Perustuu yleiseen testamenttiin: Sitä ohjaa yhteinen etu, eivät yksilölliset edut.
* Lakien mukaisesti: Se ilmaistaan lainsäädännöllä, joka heijastaa yleistä tahtoa.
Tärkeitä kohtia:
* Ei sama kuin hallitus: Suvereeni valta eroaa hallituksesta, joka on vastuussa suvereenin tahdon toteuttamisesta.
* Laitius: Suvereeni valta on legitiimi, koska se saa alkunsa hallittujen suostumuksesta yhteiskuntasopimuksen kautta.
* Demokratia: Rousseaun käsitys suvereenista vallasta on keskeinen hänen argumenttissaan suoran demokratian puolesta, jossa ihmiset osallistuvat suoraan päätöksentekoprosessiin.
Rousseaun teoria suvereenista vallasta on monimutkainen ja sitä on tulkittu monin tavoin. Se kuitenkin korostaa pohjimmiltaan kollektiivista tahtoa poliittisen auktoriteetin ja yleisen edun tärkeyden perimmäisenä lähteenä ohjaamaan poliittista toimintaa.