Asetus:
* Laboratorio: Victor Frankensteinin laboratorio, jossa on "kurja", "yksinäisyys" ja "synkkä" tunnelma, on klassinen goottilainen ympäristö. Se edustaa tieteellisten kunnianhimojen synkkää ja vaarallista luonnetta ja kiellettyä tietoa tavoittelevan yksilön eristäytymistä.
* Yö: Luku sijoittuu öiseen aikaan, jolloin goottilainen kirjallisuus liittyy usein yliluonnolliseen. Pimeys sallii tuntemattoman kukoistaa ja vahvistaa pelon ja vaaran tunnetta.
* Myrsky: "Myrskyinen yö" lisää levottomuuden tunnetta ja ennakoi tulevia myrskyisiä tapahtumia. Myrskyt ovat yleinen motiivi goottilaisessa kirjallisuudessa, ja ne symboloivat usein järjestyksen hajoamista ja alkuvoimien vapautumista.
Hahmo:
* Victor Frankenstein: Victorin hahmoa ruokkivat kunnianhimo, pakkomielle ja piittaamaton piittaamattomuus tekojensa seurauksista. Tämä tekee hänestä klassisen goottilaisen päähenkilön, jota ajaa tiedonhalu, joka lopulta johtaa hänen kaatumiseensa.
* Olento: Victorin kokeilujen kautta henkiin herätetty olento on pohjimmainen goottilainen hirviö. Hän on sekä pelottava että säälittävä, ja hän ilmentää vieraantuneisuuden, hirviömäisyyden ja ihmiskunnan häpeän seurausten teemoja.
Teemat:
* Yliluonnollinen: Olennon, elävän olennon luominen elottomasta aineesta haastaa tieteen ja moraalin rajat. Se herättää kysymyksiä inhimillisen tiedon rajoista ja mahdollisista ei-toivotuista seurauksista.
* Eristyminen ja vieraantuminen: Sekä Victor että olento kokevat syvän eristäytymisen. Victor eristää itsensä tieteellisen tiedon tavoittelussa, kun taas olentoa vältetään ja hylätään hänen ulkonäöstään. Tämä eristäytyminen korostaa yksinäisyyden, epätoivon ja kuulumisen etsimisen teemoja.
* Groteski ja ylevä: Olennon ulkonäkö, jota kuvataan "hirvittäväksi" ja "hirvittäväksi", on groteski ja hämmentävä. Silti hänen luomuksessaan on myös elementtejä ylevästä, mikä heijastaa kunnioitusta ja ihmetystä, joka voi seurata tuntemattoman tutkimista.
Tyyli:
* Jännittävä ja mieleenpainuva kielenkäyttö: Shelley käyttää eloisia kuvia ja jännittäviä kuvauksia luodakseen pelon ja odotuksen tunteen. Hän esimerkiksi kuvailee laboratoriota "kauhukammioksi" ja olentoa "demoniseksi luomukseksi".
* Goottilainen kuva: Luku on täynnä goottilaisia kuvia, kuten "musta" ja "kuolema", jotka vahvistavat pimeyden ja epätoivon tunnetta.
* Tuplauksen teema: Victorin luoma Luotu voidaan nähdä heijastuksena hänen omasta sisäisestä pimeydestään ja hänen sisällään olevasta pahuudesta. Tämä kaksoisteema on yleinen motiivi goottilaisessa kirjallisuudessa, edustaen ihmisluonnon synkkää puolta.
Kaiken kaikkiaan "Frankensteinin" luku viisi on vakuuttava esimerkki goottilaisesta kirjallisuudesta, joka käyttää sen elementtejä tehokkaasti luomaan kauhun, jännityksen ja moraalisen epäselvyyden ilmapiirin. Se tutkii tieteen, luonnon, moraalin ja ihmisen tilan teemoja tehden siitä ajattoman ja kestävän kirjallisuuden teoksen.