* Satiiri ja kritiikki: Erasmus arvosteli terävästi monia aikansa näkökohtia, erityisesti kirkon sisäistä korruptiota ja tekopyhyyttä sekä liian kouluista ja jäykkää koulutusjärjestelmää. Hän käytti Follya välineenä pilkatakseen näitä asioita, korostaen niiden absurdiutta ja toivoen inspiroivansa muutosta.
* Humanismi ja uudistus: Erasmus oli humanisti, joka uskoi järjen voimaan ja koulutuksen tärkeyteen. Hän koki, että kirkko, erityisesti papisto, oli irtautunut liian ihmisten arjesta ja kadonnut alkuperäisen tarkoituksensa. Follyn kautta hän puolusti humanistisempaa lähestymistapaa uskontoon, korostaen myötätuntoa, yksinkertaisuutta ja aitoa hurskausta.
* Huumori ja viihde: Kriittisyydestään huolimatta The Praise of Folly on nokkela ja humoristinen teos, joka oli aikanaan laajalti suosittu. Erasmus ymmärsi huumorin voiman sitouttaa lukijat ja välittää viestinsä miellyttävämmällä tavalla.
* Poliittinen kommentti: Erasmus arvostelee hienovaraisesti aikansa poliittisia valtataisteluja, vaikka sitä ei käsitellä suoraan. Hän käyttää Follya korostaakseen valtaa ja mainetta jahtaavien hulluutta ja vihjaa, että todellinen viisaus piilee nöyryydessä ja muiden palvelemisessa.
* Kirjallinen kokeilu: Erasmus oli taitava kirjailija ja uudistaja. Hulluuden ylistys on esimerkki hänen leikkisästä kokeilemisestaan eri kirjallisuuden muotojen kanssa. Personoituneen Follyn käyttö kertojana antoi hänelle mahdollisuuden tutustua useisiin näkökulmiin ja luoda ainutlaatuisen ja mukaansatempaavan tarinan.
Lyhyesti sanottuna The Praise of Folly oli tulosta Erasmuksen halusta satiirisoida aikansa hulluja, puolustaa humanistista uudistusta ja saada lukijat mukaansa sanomaansa nokkeluuden ja huumorin avulla.