Pioneerit ja varhaiset histologit:
* Marcello Malpighi (1628-1694): Pidetään "histologian isänä". Hän oli ensimmäinen, joka tutki mikroskoopilla kudosten rakennetta, mukaan lukien keuhkoissa ja ihossa olevat kapillaarit.
* Anton van Leeuwenhoek (1632-1723): Hollantilainen tiedemies, joka on kuuluisa työstään mikroskooppien parissa. Hän kuvasi erilaisia yksisoluisia organismeja ja oli yksi ensimmäisistä, joka havaitsi bakteereja ja punasoluja.
* Robert Hooke (1635-1703): Englantilainen tiedemies, joka loi termin "solu" tarkkailtuaan soluseiniä korkkikudoksessa.
1800-luku ja sen jälkeen:
* Jan Evangelista Purkyně (1787-1869): Tšekkiläinen anatomi, joka osallistui merkittävästi hermoston tutkimukseen, mukaan lukien Purkinje-solujen löytäminen pikkuaivoista.
* Theodor Schwann (1810-1882): Saksalainen fysiologi, joka muotoili yhdessä Matthias Schleidenin kanssa soluteorian, jonka mukaan kaikki elävät organismit koostuvat soluista.
* Rudolf Virchow (1821-1902): Saksalainen lääkäri, joka tunnetaan panoksestaan solupatologiaan. Hän ehdotti ideaa "omnis cellula e cellula" (kaikki solut syntyvät jo olemassa olevista soluista).
* Camillo Golgi (1843-1926): Italialainen lääkäri, joka kehitti hermokudoksen värjäystekniikan, joka paljasti monimutkaisen neuroniverkoston.
* Santiago Ramón y Cajal (1852-1934): Espanjalainen neuroanatomi, joka käytti Golgin värjäysmenetelmää hermoston monimutkaisen rakenteen kartoittamiseen. Hän voitti Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon vuonna 1906.
* Marie François Xavier Bichat (1771-1802): Ranskalainen lääkäri, joka luokitteli kudokset niiden rakenteen ja toiminnan perusteella.
* Richard Altmann (1852-1900): Saksalainen histologi, joka tunnisti tuman ja mitokondriot erillisiksi rakenteiksi soluissa.
Nykyaikaiset histologit:
* Albert Claude (1899-1983): Belgialais-amerikkalainen solubiologi, joka osallistui merkittävästi soluorganellien, erityisesti endoplasmisen retikulumin, tutkimukseen.
* George Emil Palade (1912-2008): Romanialais-amerikkalainen solubiologi, joka käytti elektronimikroskopiaa paljastaakseen solujen hienon rakenteen, mukaan lukien ribosomit ja Golgi-laitteisto.
* Keith R. Porter (1912-1997): Amerikkalainen solubiologi, joka oli elektronimikroskopian edelläkävijä ja myötävaikutti merkittävästi sytoskeleton ymmärtämiseen.
Tämä on vain pieni näyte monista lahjakkaista histologeista, jotka ovat auttaneet ymmärtämään kudosten rakennetta ja toimintaa. Histologia on laaja ja monimutkainen ala, jolla on monia tärkeitä haaroja, mukaan lukien:
* Neurohistologia: Hermoston tutkimus
* Histopatologia: Sairaiden kudosten tutkimus
* Immunohistokemia: Vasta-aineiden käyttö spesifisten proteiinien tunnistamiseen kudoksissa
* Elektronimikroskooppi: Elektronisuihkujen käyttö kudosten hienorakenteen visualisoimiseksi
Histologian tutkimus kehittyy jatkuvasti, kun uusia teknologioita ja tekniikoita kehitetään koko ajan.