Tässä erittely:
* Kungfutselaisen klassikot: Tentit keskittyivät neljän kirjan (Analects, Mencius, Doctri of the Mean, Great Learning) ja viiden klassikon (Ruonokirja, Dokumenttien kirja, Muutoskirja, Rituaalikirja, Kevät- ja syyskirjat) ymmärtämiseen ja tulkintaan. Nämä tekstit muodostivat kungfutselaisen ajattelun perustan ja antoivat ohjeita etiikkaan, hallintoon ja yhteiskuntajärjestykseen.
* Esseen kirjoittaminen: Kokeet olivat suurelta osin esseepohjaisia, ja niissä vaadittiin hakijoiden osoittamaan tietonsa klassikoista analyysin, argumentoinnin ja tulkinnan avulla. Heidän oli kirjoitettava useista aiheista, jotka liittyvät hallitukseen, moraaliin, historiaan ja filosofiaan.
* Muistaminen ja tulkinta: Merkittävä osa kokeessa oli valtavan määrän klassikoiden tekstiä ulkoa ottaminen ja tämän tiedon soveltaminen käytännön tilanteisiin ja hypoteettisiin skenaarioihin.
* Kahdeksajalkainen essee: Tämä erityinen muoto hallitsi kokeita vuosisatojen ajan. Ehdokkaiden piti kirjoittaa esseitä tiukassa rakenteessa, jossa oli kahdeksan osaa, joista jokainen sisälsi tietyntyyppisiä argumentteja tai analyyseja.
Klassikoiden ulkopuolella:
Vaikka klassikot muodostivat kokeen ytimen, testattiin myös muita näkökohtia, kuten:
* Runous ja kalligrafia: Näitä pidettiin koulutetulle virkamiehelle välttämättöminä taitoja, jotka osoittivat hienostuneen mielen ja kielen taidon.
* Nykyiset tapahtumat: Ehdokkaiden odotettiin olevan hyvin perillä ajankohtaisista asioista ja kykyä soveltaa konfutselaisia periaatteita ajankohtaisiin kysymyksiin.
Keisarillisen tutkimuksen merkitys:
Imperial Examination -järjestelmällä oli tärkeä rooli kiinalaisen yhteiskunnan muovaamisessa vuosisatojen ajan. Se tarjosi polun sosiaaliseen liikkuvuuteen erilaisista taustoista tuleville henkilöille, jotka perustuivat ansioihin eikä sukujuureen. Se toimi myös keinona valita päteviä ja asiantuntevia virkamiehiä byrokratiaan, mikä oli ratkaisevan tärkeää vakauden ja järjestyksen ylläpitämiseksi valtavassa valtakunnassa.