Arts >> Kulttuuri ja viihde >  >> Kirjat >> runous

Ernesto Cardenalin papukaijat - onko kenelläkään analyysiä tästä runosta?

Ernesto Cardenalin "The Parrots" -analyysi

Ernesto Cardenalin "The Papukaijat" on ajatuksia herättävä runo, joka kiteyttää menetyksen, katumuksen ja ajan kulumisen teemoja. Runo sijoittuu viidakkoon, jossa puhuja kohtaa ryhmän papukaijoja. Nämä papukaijat, jotka olivat kerran eloisia ja täynnä elämää, elävät nyt vankeudessa, ja heidän mielensä on heikentynyt heidän vapautensa menettämisen vuoksi.

1. Papukaijojen symboliikka:

Runon papukaijat symboloivat viattomuuden menetystä ja elämän ohimenevää. He eivät ole enää vapaahenkisiä olentoja, jotka nousevat taivaalla. Sen sijaan he ovat loukussa, heidän siipensä leikataan, heidän äänensä on mykistetty. Tämä kuvastaa puhujan omaa ansaan ja menetyksen tunnetta sekä hänen tietoisuuttaan elämän ohikiitävästä luonteesta.

2. Kontrastit ja rinnakkaisuudet:

Runo on täynnä kontrasteja ja rinnakkaisuuksia, jotka korostavat papukaijojen heikentynyttä tilaa. Viidakon kirkkaat värit ja eloisa elämä rinnastuvat papukaijojen aitauksen harmaaseen ympäristöön. Heidän äänensä erottuu heidän nykyisestä hiljaisuudestaan. Nämä vastakohdat korostavat sitä, missä määrin papukaijat ovat muuttuneet niiden menettämisen vuoksi.

3. Puhujan pahoittelut:

Puhujan katumuksen tunne on käsinkosketeltava läpi runon. Hän pohtii menneisyyttä, kun hän kuuli papukaijojen äänet huutavan kaukaa, edustaen toivon ja vapauden aikaa. Nyt hänelle on jäänyt vain muistoja, kun papukaijojen hiljaisuudesta tulee jatkuva muistutus siitä, mitä on menetetty.

4. Ajan kuluminen:

Runo välittää myös tunnetta ajan säälimättömästä kulumisesta. Puhuja pohtii, kuinka papukaijat ovat muuttuneet vuosien varrella, niiden höyhenet muuttuvat vihreistä harmaiksi, heidän äänensä vaimenivat hiljaisuudeksi. Tämä on koskettava muistutus siitä, kuinka elämä vähitellen muuttuu ja rappeutuu jättäen jälkeensä vain ohikiitäviä jälkiä entisestä.

5. Nostalgian teema:

"The Parrots" on täynnä nostalgiaa ja menneisyyden kaipuuta. Puhuja kaipaa aikaa, jolloin papukaijat olivat vapaita ja heidän äänensä täyttivät ilman ilolla. Tämä nostalgia vangitsee ihmisen halun pitää kiinni 美好的时刻sista ja vastustaa elämän väistämättömiä muutoksia.

Johtopäätös:

Ernesto Cardenalin "The Papukaijat" on voimakas tutkimus menetyksestä, katumuksesta ja ajan kulumisesta. Vankeudessa olevien papukaijojen symbolismin kautta runo tarjoaa oivalluksia inhimilliseen kokemukseen kaipauksesta, nostalgiasta ja elämän ohimenevyydestä. Runon mielikuvitus, kontrastit ja heijastava sävy kutsuvat lukijoita pohtimaan omia menetyskokemuksiaan ja vaalimaan vapauden ja ilon hetkiä muutoksen ja pysymättömyyden leimaamassa maailmassa.

runous

Lähikategoriat