Kautta runon Godoy maalaa elävän kuvan Nicaraguan historiasta ja taisteluista, joita sen ihmiset ovat kohdanneet, erityisesti sorrettavien hallitusten aikana. Kapinan ja vastarinnan teema kulkee läpi säkeet, kun ihmiset nousevat haastamaan kärsimäänsä epäoikeudenmukaisuutta.
Kun Godoy puhuu kostosta, se voidaan tulkita runollisena tapana ilmaista halu muutokseen, voimaantumiseen sekä oikeuksien ja arvon palauttamiseen. Kyse ei ole henkilökohtaisesta kostosta tai kostosta, vaan pikemminkin sellaisen kansan kollektiivisesta äänestä, joka on päättänyt irtautua sortajiensa joukosta ja luoda itselleen paremman tulevaisuuden.