Rytmi ja musikaalisuus
Alliteraatio voi auttaa luomaan runoon rytmin ja musikaalisuuden tunteen. Tämä johtuu siitä, että saman konsonanttiäänen toistaminen luo äänikuvion, joka voi miellyttää korvaa. Esimerkiksi seuraavat rivit Samuel Taylor Coleridgen runosta "The Rime of the Ancient Mariner" käyttävät alliteraatiota rytmin ja musikaalisuuden tunteen luomiseksi:
>Rauha tuuli puhalsi, valkoinen vaahto lensi,
>Vao seurasi vapaasti;
>Olimme ensimmäiset, jotka räjähtivät
> tuohon hiljaiseen mereen.
Korostus
Alliteraatiota voidaan käyttää myös korostuksen luomiseen. Tämä johtuu siitä, että saman konsonanttiäänen toisto voi kiinnittää huomion tiettyihin sanoihin tai lauseisiin. Esimerkiksi seuraavat William Shakespearen näytelmän "Hamlet" rivit käyttävät alliteraatiota korostamaan sanoja "veri" ja "taistelu":
> Oi, tästä eteenpäin,
>Ajatukseni ovat verisiä, tai ne eivät ole minkään arvoisia!
Evokaatiovoima
Alliteraatiolla voi olla myös mieleen herättävä voima. Tämä johtuu siitä, että saman konsonanttiäänen toisto voi luoda assosiaatioita muihin sanoihin tai lauseisiin, joilla on samanlainen ääni. Esimerkiksi seuraavat rivit Percy Bysshe Shelleyn runosta "Oodi länsituulelle" käyttävät alliteraatiota luomaan mieleenpainuvan tuulen tunteen:
>Villi henki, joka liikkuu kaikkialla;
>Tuhoaja ja säilyttäjä; kuule, oi, kuule!
Tässä esimerkissä "w"-äänen toisto luo assosiaatiota tuulen ääneen. Tämä assosiaatio auttaa luomaan elävän ja mieleenpainuvan kuvan tuulesta.
Yleinen vaikutus
Alliteraatiolla voi olla monia myönteisiä vaikutuksia runolliseen kieleen. Se voi auttaa luomaan rytmin, musikaalisuuden, korostuksen ja mieleenpainuvan voiman tunteen. Nämä tehosteet voivat kaikki vahvistaa runollisen kielen vaikutusta ja tehdä siitä mieleenpainuvamman.