***Kulttuurikontekstin menettäminen:Joillakin sanoilla, lauseilla tai kulttuuriviitteillä ei välttämättä ole suoria vastineita kohdekielellä, mikä johtaa runon alkuperäisen kontekstin ja tarkoitetun merkityksen menettämiseen.
Runollisen vivahteen puute':Runot perustuvat usein hienovaraisiin vivahteisiin ja runollisiin keinoihin, jotka saattavat kadota tiukasti kirjaimellisessa käännöksessä. Tämä voi johtaa siihen, että käännöksestä puuttuu alkuperäisen runon emotionaalinen vaikutus tai taiteellisuus.
Mahdollinen väärintulkinta':Kirjaimellisen merkityksen säilyttäminen voi johtaa väärintulkintaan tai sekaannukseen, jos runo sisältää metaforia, symboliikkaa tai kuvaavaa kieltä, joka vaatii kulttuurista ymmärrystä.
Rajoitettu taiteellinen ilmaisu:Keskittyminen kirjaimelliseen merkitykseen voi rajoittaa kääntäjän luovuutta ja kykyä välittää runon sävyä, tunnelmaa ja emotionaalista syvyyttä.
Kääntäminen tulkintana':Runous kutsuu usein useita tulkintoja. Kun kirjaimellinen merkitys asetetaan etusijalle, käännös voi menettää mahdollisuuden tarjota ainutlaatuisia tulkintoja ja oivalluksia.
Vaikka kirjaimellisen merkityksen säilyttäminen voi olla tärkeää tietyissä tarkoituksissa, kuten akateemisessa tutkimuksessa tai historiallisen säilyttämisen kannalta, se voi tapahtua runon taiteellisen arvon ja käännöksen tunneresonanssin kustannuksella.