1. "Älä seiso haudallani itkemässä" kirjoittanut Mary Elizabeth Frye:Tämä lyhyt ja voimakas runo ilmaisee puhujan toiveen, ettei häntä surra liikaa heidän kuolemansa jälkeen, vaan että häntä muistettaisiin ilolla ja juhlittaisiin elämänsä puolesta.
2. "Kun kuolen" kirjoittanut Christina Rossetti:Tämä runo tutkii puhujan pohdiskelua omasta kuolevaisuudestaan ja hänen halustaan päästä jälleen yhteen rakkaidensa kanssa tuonpuoleisessa elämässä.
3. "In Memoriam A.H.H." Alfred Tennyson:Tämä pitkä eleginen runo suri Tennysonin läheisen ystävän Arthur Henry Hallamin kuolemaa ja pohtii surun, menetyksen ja merkityksen etsimisen teemoja kuoleman edessä.
4. "Korppi" Edgar Allan Poe:Vaikka tämä runo ei keskittynyt pelkästään suruun, se tutkii puhujan vajoamista hullutukseen heidän sureessaan rakkaan "Lenoren" menetystä.
5. "Elegia kirjoitettu maalaiskirkkopihalla" Thomas Gray:Tämä runo mietiskelee maaseudun kirkkopihalle haudattujen tavallisten ihmisten elämää ja kuolemaa, pohtien elämän pysymättömyyttä ja kuoleman väistämättömyyttä.
6. "Pysähdämme metsään lumisena iltana" kirjoittanut Robert Frost:Tämä runo vangitsee pohdinnan ja mietiskelyn hetken talvimaiseman keskellä, ja siinä on vihjeitä puhujan omasta kuolevaisuudesta ja ajan kulumisesta.
7. "Huokausten silta" Thomas Hood:Tämä runo kertoo tarinan naisesta, jonka suru ja taloudellinen epätoivo ajaa itsemurhaan, korostaen menetyksen aiheuttamaa emotionaalista veroa.
8. "Dirge ilman musiikkia" Edna St. Vincent Millay:Tämä runo ilmaisee puhujan menetyksen tunteen ja kaipauksen rakkaansa kuoleman jälkeen käyttämällä hautajaiskirjeen kuvia.
9. "Suru" kirjoittanut W.H. Auden:Tämä runo pohtii suruprosessia ja haasteita löytää lohtua ja merkitystä menetyksen edessä.
10. "Katkaistu ketju" C. Warren Hollister:Tämä runo tarjoaa toivon ja lohdutuksen sanoman surun edessä ja viittaa siihen, että rakkauden siteet ylittävät jopa kuoleman ja että kuolleiden henget elävät heidän jättämiensä muistoissa.