Ironia on puhekuva, joka käyttää sanoja välittämään merkityksen, joka eroaa sanojen kirjaimellisesta merkityksestä. Sitä käytetään usein luomaan huumoria tai ottamaan kantaa johonkin. Runossa ironiaa voidaan käyttää luomaan jännityksen tunnetta tai horjuttamaan lukijan odotuksia.
Esimerkiksi runo, joka sisältää väitteitä, jotka näyttävät olevan ristiriitaisia, voi luoda ironian tunteen. Tämä johtuu siitä, että lukija odottaa runon olevan järkeä, mutta sen sijaan se ei tee sitä. Tämä voi aiheuttaa hämmennyksen tai huvituksen tunteen, ja se voi saada lukijan ajattelemaan runon merkitystä syvemmin.