- Runo alkaa rivillä "Sen tuoksu -- hyasintien", mikä muodostaa suoran ja koristamattoman yhteyden eläimen tuoksun ja hyasintin tuoksun välille. Tämä vertailu ei ole monimutkainen tai erittäin metaforinen; se yksinkertaisesti ehdottaa samankaltaisuutta näiden kahden tuoksun välillä.
- Runo etenee yksityiskohtaisilla yksityiskohdilla eläimen turkista ja sen liikkeistä. Williams valitsee suorasanaisen kielen kuvaamaan eläimen "märkää turkkia" ja sen toimintaa "hankaa sen kasvoja" ja "juoksua nurmikon yli".
- Puhuja säilyttää irtautumisen tunteen, mutta myös hienovaraisen ihmettelyn eläimen läsnäolosta. Sävy pysyy johdonmukaisena, keskittyen aistikokemukseen ja eläimen toimintaan, ilman monimutkaisia tunteita tai syviä tulkintoja.
- Williams päättää runon yksinkertaisella lausunnolla:"En osaa sanoa, mistä haju tulee." Tämä epävarmuuden myöntäminen vahvistaa runon havainnointipohjaa pikemminkin kuin älyllistä analyysiä tai emotionaalista intensiteettiä.
Kaiken kaikkiaan "Smell" välittää kiireettömän havainnon, aistikokemuksen vaatimattoman nautinnon ja kunnioituksen elämän yksinkertaisia hetkiä kohtaan.